Tieliikenteen ja logistiikan järjestöiltä sapiskaa Orpon hallitukselle: Kustannusten nousuun ei reagoitu riittävästi
Tieliikenteen ja logistiikan keskeiset edunvalvontajärjestöt arvostelevat Petteri Orpon hallitusta riittämättömästä reagoinnista kustannustason nousuun.
Tiestön rahoituksen osalta viesti on Suomenmaan järjestöille lähettämässä kyselyssä kaksijakoinen: hallituskauden alun 520 miljoonan euron korjausvelkapaketti saa laajaa kiitosta, mutta rahoituksen hiipuminen huolettaa.
Autoliitto nostaa esiin, että lisärahoituksella uusittiin päällysteitä ja korjattiin siltoja, ja vuonna 2025 maanteitä päällystettiin yli 3 000 kilometriä, mikä hillitsi korjausvelan kasvua.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Linja-autoliitto kuitenkin muistuttavat, että korjausvelkapaketin päätyttyä tiestön määrärahat ovat pudonneet jyrkästi, ja Linja-autoliiton mukaan liikenteeltä kerättyjen verorahojen korvamerkitsemistä perusväylänpitoon tulisi vakavasti harkita.
Suomenmaa kysyi liikenne- ja logistiikka-alan järjestöiltä niiden arviota Petteri Orpon (kok.) hallituksen suoriutumisesta.
Järjestöiltä kysyttiin, mikä on hallituksen huonoin tai ongelmallisin lainmuutos tai muu päätös heidän näkökulmastaan, ja onko hallitus jättänyt tekemättä jotain, mitä sen olisi ehdottomasti pitänyt tehdä. Lisäksi kysyttiin hallituksen myönteisiä aikaansaannoksia.
SKAL katsoo, että vuoden 2027 alussa voimaantuleva polttoaineen jakeluvelvoitteen nosto 19,5 prosentista 22,5 prosenttiin olisi pitänyt perua vuoden 2026 energiahintakriisin vuoksi.
SKAL kuitenkin huomauttaa, että ilman hallitusohjelman kirjauksia jakeluvelvoite olisi noussut jo yli 30 prosenttiin. Lisäksi ala pelkää vuonna 2028 alkavan polttoainejakelun päästökaupan vaikutuksia.
Myös Autoliitto vaatii vuoden 2027 jakeluvelvoitteen korotuksen jäädyttämistä ja katsoo, että hallituksen olisi pitänyt reagoida polttoainehintojen nousuun väliaikaisella ja tuntuvalla polttoaineveron alennuksella.
Autoliiton mukaan työmatkavähennyksen ylärajan korotus auttaa vain osaa pitkää työmatkaa kulkevista, kun taas suoraan pumpulla näkyvä veroale hyödyttäisi laajasti autoilijoita sekä laskisi yritysten kuljetuskustannuksia.
Samalla järjestö alentaisi dieselhenkilöautojen käyttövoimaveroa, sillä jakeluvelvoitteen kiristykset iskevät kovimmin juuri dieseliin.

Linja-autoliitolle hallituskauden ongelmallisin päätös on ollut joukkoliikenteen arvonlisäverokannan korotus kymmenestä prosentista 14 prosenttiin, vaikka kantaa onkin sittemmin laskettu 13,5 prosenttiin.
Järjestön mukaan veronkorotus on jarruttanut kaupunkiliikenteen matkustajamäärien muuten suotuisaa kasvua ja heikentänyt joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoon. Linja-autoliitto varoittaa korotuksen haittaavan myös työvoiman liikkuvuutta ja talouskasvua.
Lisäksi liitto kritisoi sitä, ettei valtion talousarviossa ole nostettu linja-autoliikenteen määrärahoja kustannusten rajusta noususta huolimatta, mikä on rapauttanut alueellisen joukkoliikenteen ostovoimaa ja palveluiden saavutettavuutta ikääntyvässä Suomessa.
Linja-autoliitto ja Autoliitto kiittävät hallitusta erityisesti vaalikauden alkupuolen panostuksista tiestön korjausvelkaan sekä ammattidiesel-järjestelmän edistämisestä. Sen sijaan energiakustannusten tuleva nousu, jakeluvelvoitteen kiristykset sekä joukkoliikenteen veronkorotukset saavat järjestöiltä kovaa kritiikkiä.
Autoilijoiden arjessa hallituksen päätöksistä hiertää myös ajokorttilain uudistus.
– Lakiin tuli muun muassa lisää pakollista koulutusta ilman vaikutusarvioita tai edes päätöstä siitä, mitä esimerkiksi teoriakoulutuksen pitää sisältää. Tämä lisää ajokortin hankkimisen kustannuksia, Autoliitto moittii.
Erityistä kritiikkiä Autoliitolta saa yöajokiellon valvomiseksi kehitetty nuoren kuljettajan tunnus, jota järjestö pitää turhana ja kiusaamiselle altistavana ratkaisuna vailla osoitettuja turvallisuusvaikutuksia.
Tekemättömien töiden listalla korostuu tarve liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistukselle. SKAL moittii hallitusta siitä, että polttoaineverotusta, jakeluvelvoitetta, päästökauppaa, tieverkon rahoitusta ja käyttövoimasiirtymää on käsitelty liian erillään toisistaan.
Järjestön mukaan hallituskaudella olisi tarvittu logistiikan kilpailukykyohjelma arvioimaan päätösten yhteisvaikutuksia, ja seuraavalla vaalikaudella vastuu logistisesta kilpailukyvystä tulisi keskittää yhdelle logistiikkaministerille.
SKAL huomauttaa myös, että maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksiin kirjatut tavoitteet raskaan kaluston taukopaikoista sekä lataus- ja tankkausverkostosta ovat jääneet ilman tarvittavaa rahoitusta.
Yksittäisenä puutteena järjestö mainitsee kotitalousvähennyksen puuttumisen muuttokuljetuksista.

Myönteisiksi saavutuksiksi SKAL nostaa dieselveron alentamisen sekä hallitusohjelman alkuperäistä matalamman jakeluvelvoitteen, jotka ovat keventäneet kuljetusyritysten kustannuksia yhteensä 240–260 miljoonalla eurolla vuodessa.
Kiitosta keräävät myös ammattidiesel-järjestelmän vieminen eduskuntaan, akuuttiin hintakriisiin tarkoitettu polttoainetuki, julkisen lataussähkön sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen sekä ulkomaista harmaata taloutta torjuvat kabotaasiliikenteen tiukennukset ja 6 000 euron sanktiomaksut.
Myös Linja-autoliitto pitää ammattidieseliä ja polttoainetukipakettia oikeansuuntaisina, joskin vaikutuksiltaan vielä pieninä askeleina.