Julkista rahaa voisi siirtää ei-välttämättömistä menoista terveydenhoitoon, sanoo keskustavaikuttaja – "Kriisioloissa pitää toimia entistä jämptimmin"

Kos­ka jul­ki­nen ta­lous on jo nyt vel­kaan­tu­nut, tu­li­si jul­kis­hal­lin­non ra­ha­vir­to­ja siir­tää ei-vält­tä­mät­tö­mis­tä me­nois­ta ter­veys­pal­ve­lui­den ra­hoi­tus­tar­peen kat­ta­mi­seen, pitkäaikainen keskustavaikuttaja Ossi Martikainen sanoo.

Martikainen hämmästelee jopa ministeritasolta kuultuja vaatimuksia siitä, ettei kun­tien pi­täi­si lo­maut­ta­mal­la so­peut­taa ta­lout­taan tilanteessa, jossa koronavirus on aiheuttanut myllerryksen taloudessa.

– On­ko pi­det­tä­vä käyn­nis­sä työ ja pal­kan­mak­su sel­lai­sis­sa­kin toi­min­nois­sa, jois­sa ei ole asi­ak­kai­ta tai teh­tä­viä poik­keu­so­lois­sa? Ei­hän se ole jär­ke­vää.

– Voi­ma­va­rat pi­tää koh­dis­taa ter­vey­den­huol­toon. Krii­si­o­lois­sa ei pidä ryh­tyä ta­lou­del­li­siin hol­tit­to­muuk­siin vaan päin­vas­toin toi­mia en­tis­tä jämp­tim­min, Martikainen kirjoittaa Suomenmaan mielipidepalstalla .

Martikaisen mielestä nyt pitäisikin ajatella huomispäivää ja vahvistaa julkistaloutta. Isom­mat tu­ki­toi­met pi­täi­si en­si­si­jai­ses­ti koh­dis­taa kah­teen ”pää­luok­kaan”.

– En­sin on tur­vat­ta­va kan­sa­lais­ten elä­män pe­ru­se­del­ly­tyk­set var­mis­ta­mal­la, et­tä elin­tar­vik­kei­den ja vält­tä­mät­tö­mien hyö­dyk­kei­den toi­mi­tus­ket­jut eli alan yri­tyk­set pär­jää­vät ja saa­vat ra­hoi­tus­ta. Pe­rus­hyö­dyk­kei­den tur­vaa­mi­nen, maa­ta­lous, elin­tar­vi­ke­ket­ju ja ener­gia ovat ai­na tär­keim­mät maan­puo­lus­tuk­sen jäl­keen, Martikainen kirjoittaa.

Toiseksi jo esitellyt keinot pitäisi keskustakonkarin mielestä kohdentaa en­si­si­jai­ses­ti vien­ti­te­ol­li­suu­teen ja sen ali­han­kin­ta­ket­jui­hin, joi­den va­ras­sa Suo­men kan­san­ta­lou­den tu­lot jat­kos­sa­kin ovat.

Martikainen penää hallitukselta sellaista kriisin jälkihoitoa, jossa yrittämisen toimintaedellytyksiä parannetaan.

– Nyt oli­si syy­tä miet­tiä kei­no­ja, jot­ka oli­si­vat re­a­lis­ti­sia. Esi­mer­kik­si yrit­tä­jän toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sien pa­laut­ta­mi­nen mak­su­häi­riö- tai kon­kurs­si­ti­lan­teen jäl­keen tu­li­si ol­la no­pe­am­paa, el­lei näi­hin ole liit­ty­nyt vää­rin­käy­tök­siä tai ri­kol­li­suut­ta, hän paaluttaa.