Eriarvoisuus nakertaa demokratiaa – Sipilä: Syrjäytyminen uhkaa poikia ja nuoria miehiä
Vaikka Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä demokratiavertailuissa, sen puolustamiseksi on tehtävä töitä päivittäin, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti demokratiaviikon avauksessaan torstaina.
Suomalaisen demokratian keskeisenä haasteena on pääministerin mukaan poliittisen osallistumisen eriytyminen. Taustalla on yleisempi yhteiskunnallinen eriarvoisuus.
Eriarvoistuminen on Sipilän mukaan vuosikausia jatkunut kehitys, eikä sen ehkäisemisessä mikään puolue ole onnistunut saavuttamaan riittäviä tuloksia.
– Huomio kiinnittyy aivan erityisesti poikiin ja syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin miehiin. Haastan teitäkin miettimään konkreettisia keinoja eriarvoisuuden ja eriytyvän osallistumisen pysäyttämiseksi, Sipilä sanoi.
Poliittisen osallistumisen eriarvoistuminen alkaa lapsuudenkodissa ja jatkuu aikuisiällä.
Juha Sipilä
Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksessa todettiin, että taloudellinen hyväosaisuus ja poliittinen aktiivisuus kulkevat käsi kädessä. Hyvin toimeentulevat, aktiivisesti äänestävät kansalaiset saavat äänensä muita paremmin kuuluviin poliittisessa päätöksenteossa.
Tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret, vähemmän koulutetut ja maahanmuuttajataustaiset osallistuvat vähemmän. Nuoret miehet äänestävät nuoria naisia harvemmin.
– Poliittisen osallistumisen eriarvoistuminen alkaa lapsuudenkodissa ja jatkuu aikuisiällä. Etenkin matala koulutus- ja tulotaso näyttävät usein johtavan siihen, että ihmiset jättävät äänestämättä, Sipilä totesi.
– Myös hallitus hakee uusia ratkaisuja näihin haasteisiin. Siihen keskitymme nyt seuraavalla kaksivuotiskaudellamme.
Valtioneuvosto hyväksyi helmikuussa kaksi laajaa ohjelmaa: demokratiapoliittisen ja perus- ja ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelmat. Molempien keskeisenä teemana on yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukeminen.
Sipilä muistutti, että toimivan demokratian säilyttäminen edellyttää jatkuvaa työtä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
Ihmisoikeuksien merkitys korostuu vaikeina aikoina. Kysymys on siitä, miten yhteiskunta takaa ihmisten oikeusturvan, sanan-, uskonnon- ja mielipiteenvapauden sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet.
– Pidän tärkeänä, että saamelaisten oikeudet turvataan – parhaillaan vietetään myös saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön 100-vuotisjuhlaa. Kaksikielisen maan pääministerinä haluan huolehtia siitä, että ruotsin kielen asema on mukana keskeisissä asioissa, joita hallitus käsittelee. On myös tärkeää huolehtia siitä, että maahamme muualta muuttaneet kokevat osallisuutta tässä uudessa kotimaassaan.
Pääministeri otti esille myös maakuntauudistuksen, joka pääministerin mukaan vahvistaa kansanvaltaa ja lisää ihmisten vaikutusmahdollisuuksia arjen palveluihin.
– Maakuntauudistuksen myötä siirtyy valtion tehtäviä maakunnille eli lähemmäs ihmistä. Jatkossa maakuntien päätöksenteon kautta voi vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka omassa maakunnassa hoidetaan työllisyysasioita tai millaisia palveluita alueen yrittäjille tarjotaan. Muutos tuo alueille selvästi nykyistä enemmän työkaluja menestyksen ja elinvoiman rakentamiseen.