Yhä useampi nuori aikuinen syö masennuslääkkeitä – naisista jo lähes viidennes
Nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käyttö on lähes kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana, selviää Kelan tiedoista.
Erityisesti kasvua on ollut nuorten naisten keskuudessa. Lähes viidennes 18–29-vuotiaista naisista käytti masennuslääkkeitä viime vuonna.
Myös nuorten miesten masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt, mutta huomattavasti maltillisemmin. 7,5 prosenttia 18–29-vuotiaista miehistä käytti masennuslääkkeitä viime vuoden aikana.
Suomalaiset lapset ja nuoret syövät masennus- ja adhd-lääkkeitä huomattavasti enemmän kuin samat ikäluokat muissa Pohjoismaissa.
Adhd-lääkkeitä käyttää jo kymmenesosa 7–12-vuotiaista pojista. Tytöt käyttävät adhd-lääkettä selvästi poikia harvemmin, mutta adhd-lääkettä käyttävien tyttöjen määrä on kuusinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Tilastotarkastelua tekemässä ollut Kelan erikoistutkija Miika Vuori sanoo STT:lle, että vielä viitisentoista vuotta sitten Suomessa käytettiin vähemmän masennuslääkkeitä kuin muissa Pohjoismaissa. Sittemmin Suomi on ottanut muut maat kiinni ja mennyt ohi.
Naisten mielenterveysongelmat lisääntyivät korona-aikana eivätkä ole palautuneet vanhalle tasolle. Lääkkeiden käytössä eroa nuoriin miehiin on tullut jo 10 prosenttiyksikön verran.
– Tytöt ja varsinkin nuoret naiset hakeutuvat todennäköisemmin terveyspalveluiden piiriin. Eli kun hoitoon hakeutuminen on suurempaa, niin voidaan todennäköisemmin asettaa diagnoosi, Vuori sanoo.
Vuoren mukaan naiset ovat myös selkeästi useammin Kelan kuntoutuspsykoterapian asiakkaita kuin miehet. Nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käytön kasvu on kuitenkin hidastunut parina viime vuotena molempien sukupuolten kohdalla.
Vaikka naiset hakeutuvat hoitoon miehiä todennäköisemmin, Ruotsissa teetetyssä tutkimuksessa on Vuoren mukaan huomattu, että naiset saavat samalla oirekuvalla miehiä herkemmin diagnoosin ja pääsevät hoitoon.
Vastapainoksi vaikuttaa siltä, että pojilla aloitetaan huomattavasti herkemmin adhd-lääkehoito kuin samaan tapaan oireilevilla tytöillä.
Lievien ja keskivaikeiden masennusoireiden hoitamisen ensisijaisena suosituksena on psykoterapia. Vuoren mukaan viime vuosina on kuitenkin ollut esillä, että lyhytpsykoterapiaa ei ole riittävästi saatavilla, jolloin lääkehoito saatetaan aloittaa herkemmin.
Suomen eroa muihin Pohjoismaihin verrattuna on hankalampi selittää. Esimerkiksi Ruotsissa nuorten aikuisten naisten masennuslääkkeiden käyttö oli samantasoista kuin meillä vielä vuonna 2016, mutta vuoteen 2024 mennessä Suomi oli mennyt viisi prosenttiyksikköä edelle.
– Pitäisi selvittää, että missä määrin käytännöt meillä nykyään eroavat. Nämä ovat aika monimutkaisia ilmiöitä, Vuori toteaa.
Myös suomalaisten lasten adhd-lääkkeiden käyttö oli noin 15 vuotta sitten vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Oireyhtymää ei tunnistettu yhtä hyvin kuin nykyään, eikä lääkkeitäkään ollut välttämättä samoissa määrin saatavilla.
Erityisesti alakouluikäisten poikien adhd-lääkehoitojen aloitukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Näissäkin luvuissa on suuri ero länsinaapuriin. Vuoren mukaan adhd tunnistetaan tytöillä ja nuorilla naisilla poikia myöhemmin.
Annetaanko masennus- ja adhd-lääkereseptejä Suomessa sitten liian herkin perustein? Vuori arvioi, että tällaista saattaa sattua yksilötasolla ja asiantuntijat ovat huolissaan alakouluikäisten poikien lääkkeellisestä ylihoidosta. Tieto lääkehoitokäytännöistä on puutteellista.
– Uskon, luotan ja toivon siihen, että lääkehoito olisi aina rationaalista, kohdentuu selkeisiin käyttötarkoituksiin ja seuranta on huolellista, Vuori sanoo.