WWF:n raportti varoittaa jälleen ekosysteemien hädästä
Ympäristöjärjestö WWF:n Living Planet -raportti piirtää luonnon tilasta jälleen synkän kuvan. Tuoreen raportin mukaan luonnon monimuotoisuus on heikentynyt merkittävästi 50 vuodessa.
Tarkastelussa olleiden selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 73 prosenttia vuosina 1970–2020. Populaatio tarkoittaa samalla alueella eläviä saman eliölajin kaikkia eri-ikäisiä yksilöitä.
Raportti perustuu Living Planet -indeksiin, joka tarkastelee noin 5 500 selkärankaisen eläinlajin lähes 35 000:ta populaatiota ympäri maailman. Aineistossa on mukana nisäkkäitä, lintuja, sammakkoeläimiä ja kaloja.
– On selvää, ettei yhdellä indeksillä voi kuvata kaikkia eläinpopulaatioissa meneillään olevia muutoksia. Silti Living Planetin kaltaiset indeksit voivat toimia barometreinä ekosysteemien hyvinvoinnille, WWF:n pääsihteeri Jari Luukkonen sanoo tiedotteessa.
Populaatioiden pienenemisen taustalla on WWF:n mukaan muun muassa luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö, liikakalastus, haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos.
WWF julkaisee luonnon monimuotoisuuden tilaa analysoivan raportin joka toinen vuosi.
Living Planet -indeksi kuvaa suhteellisia muutoksia populaatioiden koossa, eikä se kerro, kuinka paljon villieläinten laji- ja yksilömäärät ovat vähentyneet.
Miksi luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä eli luontokadosta pitäisi ylipäänsä huolestua?
– Jos lajisto häviää riittävän pitkälti, olemme tilanteessa, jossa luonto ei enää ylläpidä itseään eikä myöskään ihmisiä, Luukkonen selittää STT:lle.
Esimerkiksi ruoantuotantomme on pitkälti riippuvainen siitä, että pölyttäviä hyönteisiä on riittävästi ja että maaperä on riittävän elinvoimaista.
Luontokato kytkeytyy tiiviisti ilmastonmuutokseen. Living Planet -raportin mukaan ilmastonmuutos ja luontokato ajavat maapalloa kohti niin kutsuttuja keikahduspisteitä.
Keikahduspisteellä tarkoitetaan kriittistä kynnyspistettä, jonka ylittäminen aiheuttaa itseään voimistavia ja useimmiten myös peruuttamattomia muutoksia luonnonjärjestelmien toiminnassa.
Yksi tällainen olisi esimerkiksi Amazonin sademetsän muuttuminen hiilinielusta päästöjen lähteeksi.
– Meidän on vältettävä keikahduspisteitä viimeiseen saakka, Luukkonen sanoo tiedotteessa.
Vaikka raportin yleiskuva on huolestuttava, on WWF:n Suomen mukaan myös joitain positiivisia uutisia. Järjestö nostaa esille muun muassa virtavesien ennallistaminen Suomessa. Patojen purkamisen myötä vapautuneista koskista on havaittu Suomen mittakaavassa ennätysmäärä kalojen poikastiheyksiä.
Luukkosen mukaan luonnonsuojelu- tai ennallistamistoimien vaikutukset voivat olla todella nopeita, kun käytetään konkreettisia toimenpiteitä ja olemassa olevia resursseja.
Raportti painottaakin yritysten ja poliittisten päättäjien vastuuta luontokadon pysäyttämisessä. WWF:n mukaan tarvittaisiin ruoka-, energia- ja rahoitusjärjestelmän perinpohjaista muutosta.
WWF:n raportin mukaan nykyiset poliittiset toimet ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa luonnonsuojelun tarpeiden kanssa.
– Poliittisessa päätöksenteossa luonnon arvo on tällä hetkellä lähellä nollaa, Luukkonen kiteytti tiedotustilaisuudessa.
Juttua korjattu 15.10. klo: 13:52. Jutusta sai aiemmin käsityksen, että virtavesien ennallistaminen Suomessa mainitaan WWF:n kansainvälisessä Ling Planet -raportissa. Esimerkki on kuitenkin WWF Suomen esille nostama.