Ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelusta vastaa miehinen ydinjoukko
Ulkoministeriö on naisistunut kovaa vauhtia, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelusta vastaava keskeisin virkamiesjohto koostuu miehistä.
Kun presidentti ja valtioneuvosto kokoontuvat ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa tp-utvassa on pöydän ääressä melko tasaisesti miehiä ja naisia.
Pöydässä istuu kolme naisministeriä Sanna Marin (sd.), Annika Saarikko (kesk.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) sekä miesministereistä Pekka Haavisto (vihr.), Ville Skinnari (sd.), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Jussi Saramo (vas.) yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa.
Sukupuolijako tasoittuu, kun kokouksiin osallistuu myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja kun opetusministeri Li Andersson (vas.) palaa vanhempainvapaalta.
Kokouksen pysyvät asiantuntijat ovat kuitenkin kaikki miehiä: ulkoministeriön kansliapäällikkö Matti Anttonen, puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti ja EU-asiain valtiosihteeri Kare Halonen sekä sihteerinä toimiva ulkoministeriön alivaltiosihteeri Kai Sauer.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelun kannalta keskeinen henkilö ulkoministeriössä on myös poliittisen osaston osastopäällikkö Mikko Kinnunen.
Presidentin kabinetin viidestä jäsenestä vain oikeudellinen neuvonantaja Päivi Pietarinen on nainen. Pääministerin esikunnassa Eurooppa-asioiden alivaltiosihteerinä on Jari Luoto.
Puolustusministeriössä kansliapäällikön tavoin kolme keskeistä osastopäällikköä ovat miehiä.
Keskeisistä suurlähettilään paikoista Moskovaan nimitettiin syksyllä Antti Helanterä ja Washingtoniin Mikko Hautala.
Moskovassa lähettiläänä ei ole koskaan ollut naista kuten ei myöskään ulkoministeriön korkeimmassa virkamiesjohdossa kansliapäällikkönä.
Nämä kaikki tehtävät nousevat esiin, kun ulkopolitiikan ammattilaisilta itseltään kysytään ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelun ydinpaikkoja. Tärkeinä pidetään myös edustuston päällikön tehtävää Tukholmassa (Liisa Talonpoika), Pekingissä (Jarno Syrjälä), Berliinissä (Anne Sipiläinen) kuten myös Nato-lähettilään paikkaa Brysselissä (Klaus Korhonen).
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan avainpaikkojen keskittymisestä huolimatta ulkoministeriön virkamieskunta on naisistunut nopeasti.
Ulkoministeriön henkilöstöjohtajan Kirsti Pohjankukan mukaan naisia on ollut viime vuosina jopa yli puolet ulkoministeriön johtotehtävissä, joita ovat apulais- ja osastopäälliköt, alivaltiosihteerit, valtiosihteeri sekä edustustojen päälliköt.
Osuuden voi odottaa kasvavan, sillä diplomaattiuralle valituista 70–80 prosenttia on ollut viime vuosina naisia. Luvut ovat pyörähtäneet ympäri sitten 70-luvun.
– Pidemmältä aikaväliltä kun katsoo, on selvää, että tilanne on ollut varsin miehinen. Tämä ei ole onneksi enää meidän nykypäiväämme, vaan muutos on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana, Pohjankukka sanoo.
Vaikka diplomaattiura houkuttelee yhä enemmän naisia, heidän osuutensa uusista suurlähettiläsnimityksistä on pysynyt kymmenen viime vuoden aikana alle puolessa.
Presidentit nimittivät edustustojen päälliköiksi ja kiertäviksi suurlähettiläiksi 132 miestä ja 112 naista vuosina 2011–2020, käy ilmi ministeriön kokoamasta listasta.
– Tällä hetkellä 48 prosenttia edustustojen päälliköistä on naisia, mikä kansainvälisesti on korkea määrä.
