Olisi yllätys, jos kaikki hävittäjäehdokkaat eivät selviytyisi suorituskykyvertailuun, sanoo ohjelmajohtaja Lauri Puranen
Hornet-hävittäjien seuraajahankkeen viisi kilpailijaa jättävät lopulliset tarjouksensa Suomelle viimeistään ensi perjantaina. Sen jälkeen tarjoukset arvioidaan kaikkien päätösalueiden osalta.
Ratkaisevaan sotilaallisen suorituskyvyn arviointiin päästäkseen ehdokkaiden on läpäistävä kustannuksille, huoltovarmuudelle ja teolliselle yhteistyölle asetetut vaatimukset.
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toivoo kaikkien viiden ehdokkaan selviävän suorituskyvyt pisteyttävään sotapeliin saakka.
– Jos joku ei pääse, niin se on ehkä meille enemmänkin yllätys, että niin käy, Puranen muotoilee.
– Sehän olisi meidän kannalta huono asia, jos jokin ehdokas, jolla on merkittäviä suorituskykyjä, tippuu pois, hän jatkaa.
Sotilaallisen suorituskyvyn arviointi koostuu kahdesta osasta: suorituskyky vuosina 2025 ja 2030 sekä järjestelmän kehityspotentiaali vuoteen 2060 saakka.
Lopullisten tarjousten vastaanottamista seuraavan arviointivaihteen tuloksista ei aiota Purasen mukaan kertoa julkisuuteen. Sitä ei siis esimerkiksi kuulla, jos jokin kilpailijoista putoaa pois jo ennen suorituskykyjen arviointia ja vertailua.
Sama käytäntö jatkuu lopulliseen päätöksentekoon saakka. Hävinneiden ehdokkaiden keskinäisestä järjestyksestä ei ole tarkoitus avautua.
Loppuvuodesta valituksi tulleen vaihtoehdon paremmuutta sen sijaan aiotaan perustella, mutta kuinka laajasti?
– Rehellisesti sanottuna emme vielä tiedä tarkasti, miten paljon voimme avata arvioinnin tuloksia julkisuuteen. Poliittinen johto tulee toki jatkossakin saamaan kaiken tarvitsemansa tiedon päätöksentekonsa tueksi. Tahtotila on, että myös kansalle pitää perustella, miksi päädyttiin juuri tähän, Puranen sanoo.
Perusteita kootaan valtioneuvostolle päätöksen tueksi laadittavaan perustelumuistoon. Poliittisten päättäjien harkintaan taas kuuluu päätöksen turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden pohdinta.
Jotain lisätietoa hävittäjistä kiinnostuneille on luvassa viimeistään vappuaattona lopullisten tarjousten jättämisen jälkeen. Tuolloin tarjoajat saavat – halutessaan – kertoa HX-hankkeen kanssa sovittuja tietoja tarjoustensa sisällöstä.
Luvassa lienee tietoa tarjottavien koneiden määristä sekä jotain tarjouksiin liittyvästä teollisesta yhteistyöstä. Koneiden mukana tarjottavista aseista on lupa kertoa nimiä, muttei määriä.
Purasen mukaan julkisuuden mittapuuna on tasapuolisuuden vuoksi Yhdysvaltain käytäntö. Siellä kongressille tehdyn ilmoituksen yhteydessä julkistettiin jo viime lokakuussa kahden amerikkalaisen ehdokkaan osalta tieto siitä, kuinka paljon koneita ja aseita Suomelle on lupa myydä.
Puranen muistuttaa, että ilmoituksessa oli kyse myyntiluvan enimmäismääristä – ei siitä, paljonko Suomi on aikeissa ostaa.
Koronapandemia ehti jo viivästyttää HX-hanketta, eikä uhka ole vielä ohi. Purasen mukaan on paljon arviointiryhmiä, jotka joutuvat työskentelemään yhdessä kasvotusten.
– Meidän painajainen on tietysti se, että johonkin ryhmään iskee korona ja koko porukka joutuu eristykseen. Kyllä tässä loppuun asti joudutaan pelaamaan tosi tiukoilla säännöillä koronan suhteen, Puranen sanoo.
Hänen mukaansa hankeväki on suurelta osin melko nuorta, mutta työntekijöiden rokottamisen asettamisesta etusijalle ei ole edes keskusteltu.