Ohjusten murjomalle Ukrainalle pitäisi antaa aseet iskeä Venäjällä, sanoo brittiläinen asiantuntija Keir Giles

Johtava brittiläinen Venäjä-asiantuntija Keir Giles ei säästele sanojaan kommentoidessaan Ukrainan sodan tämän hetken tilannetta. Venäjä murjoo eurooppalaisen valtion, Ukrainan, kaupunkeja ja siviilikohteita laukaisten ohjuksia turvaetäisyydeltä ja paikoista, joihin Ukrainaa aseistava länsi ei halua Ukrainan yltävän iskemään.

–  Kun tarkkaillaan tilannetta ulkoapäin, se näyttäytyy absurdina, Giles sanoo STT:n haastattelussa.

Hänen mukaansa Venäjä on käyttänyt hyväkseen lännen pelkoa sodan eskalaatiosta eli leviämisestä ”tuhoisan tehokkaasti”. Pelko istuu yhä tiukassa, vaikka esimerkiksi Yhdysvaltain asteittain lisääntynyt aseapu on Venäjän näkökulmasta mennyt jo tähän mennessä monta kertaa liian pitkälle ilman sodan dramaattista laajenemista.

Gils uskoo, että mahdolliset iskut tukikohtiin Venäjällä todistaisivat Venäjän uhkaukset jälleen kerran tyhjiksi.

–  Mitä Venäjän voisi tehdä, mitä se ei jo tee, hän kysyy.

Gilesin uusin kirja ”Venäjän sota jokaista vastaan ja mitä se sinulle merkitsee” ilmestyy suomeksi keskiviikkona.

Gilesin mukaan eskalaatiopelko on johtanut tilanteeseen, jossa ainakin osassa länsimaita pelätään enemmän Venäjän kuin Ukrainan tappiota. Kysymys ydinaseista on tietysti olemassa, mutta niiden käytöstä ollaan Gilesin mukaan vielä hyvin kaukana, huolimatta venäläisten puheista.

–  Niillä puheilla ei ole mitään tekemistä Venäjän todellisen ydinasedoktriinin kanssa, Giles toteaa.

Giles sanoo pelkäävänsä, että lännessä on optimistinen käsitys Ukrainan sodan kehityksestä venäläisten perääntyessä.

–  Jokaisella tällaisen jatkuvan hyökkäyksen kohteena olevalla maalla on katkeamispisteensä, Giles sanoo.

Hänen mukaansa historiasta on kylliksi esimerkkejä siitä, ettei sota ole lopulta ratkennut taistelukentällä, vaan rauhaan on taivuttu yhteiskunnan täydellisen romahduksen välttämiseksi.

Ukrainan auttamisella voittoon olisi myös merkitystä laajemman ja pysyvämmän ongelman eli Venäjän uhkan ratkaisemisen kannalta. Täydellinen sotilaallinen tappio voisi olla Gilesin mukaan riittävä shokki ja alkusysäys pitkälle ja vaikealle prosessille, jossa Venäjä saattaisi kehittyä ”turhautuneesta imperiumista” kohti normaalia valtiota.

Miten sitten määritellä tuo tarpeeksi shokeeraava tappio?

–  Se olisi sitä, kun Venäjän johto tajuaa, ettei heidän olisi pitänyt alun perinkään lähteä sotaan. Mutta siinä tilanteessa emme vielä ole, Giles sanoo.

Muutokseen ei riitä johtajavaihdos. Gilesin mukaan Vladimir Putinin esittämien näkemysten takana oleva ajatusmaailma on pitänyt Venäjän vallan luonteen sekä asenteet muita maita sekä omia alamaisia kohtaan pitkään muuttumattomina.

–  Moskovan kyvyttömyys ryhtyä normaaleihin yhteistyösuhteisiin on ollut hätkähdyttävän johdonmukaista ei vain vuosikymmeniä vaan vuosisatoja, Giles kirjoittaa

Paljon on puhuttu siitä, että lännessä ymmärretään Venäjä aina väärin. Gilesin mukaan sama pätee myös toiseen suuntaan.

–  Kieltäytyminen ymmärtämästä sitä, että länsi poikkeaa Venäjästä, on Venäjän Natoa koskevien perustavanlaatuisten väärinkäsitysten takana. Venäjä vakuuttaa näillä väärinkäsityksillä itselleen, että Nato on sille suora uhka. Ja tämä vuorostaan oli keskeinen oikeutus sille, miten Venäjä perusteli hyökkäystään Ukrainaan, Giles arvioi.