Jos peruskoulussa opiskelee vaikka saksaa, voi pian olla yritysmaailmassa haluttu työntekijä – oppilaiden kielivalinnoissa englanti jyrää muut kielet alleen

Kilpailu muidenkin kuin pelkän englannin kielen osaajista voi koventua työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen julkaisemissa peruskoulujen ainevalintatilastoissa jatkuu sama suuntaus kuin useana aiempanakin vuonna: englantia opiskellaan yhä huomattavan paljon enemmän kuin muita kieliä.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna vuosiluokkien 7–9 oppilaista lähes kaikki opiskelivat englantia. Sen sijaan esimerkiksi saksaa opiskeli 10 prosenttia ja ranskaa 5 prosenttia vuosiluokkien oppilaista.

Kansainvälisesti toimivat yritykset tarvitsevat riveihinsä englannin lisäksi esimerkiksi kiinaa, venäjää, saksaa tai ranskaa sujuvasti puhuvia työntekijöitä. Kielitaitoisille työntekijöille on tarvetta kotimaassakin muun muassa matkailu- ja ravintola-alalla.

Kymmenissä maissa ympäri maailmaa toimivan Lappset Groupin henkilöstöjohtaja Ann-Mari Tuominen korostaa, että useamman kuin yhden vieraan kielen osaaminen on kansainvälisessä liiketoiminnassa aina hyödyllistä.

–  On ollut tällainen vanha sanontakin, että ostaa voit englanniksi, mutta et myydä. Jos siellä vastapuoli ei osaa englantia, niin kyllä kaupan kotiin saa, kun itse hallitsee paikallisen kielen, sanoo Tuominen.

Peruskoulujen kielten opetukseen kuuluu muutakin kuin kieliopin ja sanaston pänttäämistä, muistuttaa opetusneuvos Annamari Kajasto Opetushallituksesta. Opetuksessa on olennaista kielen puhumisen ohella niin sanottu kielitietoisuus.

–  Edistetään oppilaan kielitaitoa, pohditaan kielen asemaan liittyviä arvoja ja ilmiöitä ja annetaan oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurien välistä toimintakykyä. Sellainen sanonta, että kielitaito on avain sen maan kulttuuriin, missä kieltä puhutaan, pitää paikkansa, sanoo Kajasto.

Työelämässä kieli- ja kulttuuritaidon merkitys nousee esille erityisesti erilaisissa asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä. Vaikka työkielenä olisi yrityksen sisällä englanti, ei kaikki bisnesneuvotteluiden ulkopuolella tapahtuva keskustelu aina olekaan englanniksi.

–  Sitä kautta voi osoittaa kiinnostuksensa, että on peruskielitaito, jolla pystyy vaikka kiinaksi käymään sellaista arjen keskustelua. Sehän tuo siihen lisää, avaa asioita enemmän, sanoo kansainvälisesti toimivan Reiman kehitysjohtaja Nora Malin.

Usein mainittujen yleisimpien kielten osaamisen lisäksi tarvetta on myös muiden skandinaavisten kielten ja esimerkiksi puolan osaajille. Mikäli yritykset eivät kotimaasta löydä työtehtävien kielivaatimuksia hallitsevia työntekijöitä, voivat ne palkata tarvitsemansa kielitaitoiset ammattilaiset suoraan kohdemaasta.

–  Ne vaihtoehdot on yrityksellä joko täältä ihminen, jolla on vahva kielitaito, tai rekrytoidaan paikallisia, joilla on se vahva kielitaito, kertoo Malin.

Pelkkä kielitaito ei takaa työpaikkaa, vaan lisäksi painaa tehtävään vaadittu muu osaaminen. Kahden muuten tasaväkisen työnhakijan välillä pohdittaessa vaaka voi kuitenkin kallistua kielitaitoisemman ehdokkaan eduksi.

Joissakin tilanteissa työnantaja voi olla kiinnostunut myös lisäkouluttamaan työntekijän kielitaitoa. Siinäkin tilanteessa aiemmin opiskelluista vieraan kielen alkeistakin on hyötyä.