Ilmastolain ohelle on tehtävä luontolaki – "Jos luontokatoa ei pysäytetä, niin silloin todellakin talous sakkaa"
Prosentti bruttokansantuotteesta luontoa parantaviin toimenpiteisiin, ilmastolain ohelle uusi luontolaki, metsälain uudistaminen ja lähes kolmasosan pinta-alasta suojeleminen. Tällaisia toimia edellyttäisi Suomen luontopaneeli, jotta luontokato Suomessa voitaisiin pysäyttää. Luontokadolla tarkoitetaan luonnonvaraisen elämän hiipumista maapallolta.
Hiljattain julkaistusta Luontosuhdebarometrista selvisi, että yli puolet vastaajista kertoi olevansa huolestuneita Suomen luonnon tilasta, kun maailman luonnon tilasta huolissaan oli jopa neljä viidestä vastaajasta.
Luontopaneeli nostaa esille, että samaan aikaan tuetaan luonnon heikentämistä ja parannetaan sitä ennallistamalla ja suojelemalla, mikä ei ole viisasta ja kustannustehokasta resurssien käyttöä. Sen mukaan edullisempaa olisi rajoittaa haittojen aiheuttamista.
Luontopaneeli vetoaakin laajalti hallituksen vastuuseen. Ilmastonmuutokseen on herätty luontokatoa aiemmin, joten sen käsittelyyn on kehitetty enemmän välineitä.
– Luontokadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat toisiaan tukevia tavoitteita. Ilmastonmuutokseen keskitytään ja tupataan unohtamaan luontokato, kertoi luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho mediatilaisuudessa torstaina.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ylihallituskautista luonnon turvaamisen rahoitusohjelmaa. Tärkein tavoite Kotiahon mukaan on osoittaa prosentti bruttokansantuotteesta (bkt) luontoa parantaviin toimenpiteisiin niin pitkään kunnes kaikki tavoitteet on saavutettu.
Kotiaho kertoi, että vastaavaa on käytetty jo useaan otteeseen, esimerkiksi kun Suomi liittyy Natoon, asevarustelu sidotaan bkt:hen.
Mutta kuinka realistista tavoitteiden toteutuminen on nyt, kun taloudella on alkanut mennä heikommin muun muassa koronapandemian ja Ukrainan sodan takia?
– Jos luontokatoa ei pysäytetä, silloin todellakin talous sakkaa. Jos luontokato jatkuu, niin silloin ruuan hinta kallistuu. Jos meillä ei ole luontoa, ei ole myöskään taloutta. Meidän täytyy priorisoida luonto, Kotiaho vastaa.
Jotta tavoitteita voitaisiin saavuttaa, ne on ensin asetettava. Luontopaneeli vaatii hallitusta laatimaan ilmastolakia vastaavan luontolain, jossa linjataan, että luonnontilan paraneminen tulisi olla vuonna 2030 suurempi kuin luontohaittojen ja vuoteen 2035 mennessä luonnon tila olisi parempi kuin se oli vuonna 2020.
Muutosta tulee tehdä julkisen lisäksi yksityiselle puolelle. Luontopaneeli puhuu lievennyshierarkiasta, jonka mukaan kaikkien organisaatioiden tulee välttää aiheuttamasta haittoja ja jos niitä tulee niin hyvittää ne siten, että aiheuttajilta vaaditaan enemmän hyvityksiä kuin haittoja oli, jotta luonnon tila paranisi.
Luontopaneeli korostaa, että näin tulee toimia myös kansainvälisesti. Suomalaisten kansainvälisen kaupan kulutus ei saa aiheuttaa merkittävää ilmasto- ja luontohaittaa Suomen ulkopuolella.
Kotiaho nostaa myös esille, että Suomen tulee ottaa virallisesti kantaa luonnontuhonnan (ecocide) kriminalisoinnin lisäämiseen kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Luonnontuhonta on Kotiahon sanoin laaja-alaisia, mittavia ja tarkoituksella tehtyjä haittoja ja rikoksena se rinnastuu kansanmurhaan.
