Eva: Suomalaisten Nato-kannatus kipuaa yhä korkeammalle – "Sytyke uhkaavaksi muuttunut Venäjä"
Suomalaiset suhtautuvat entistä myönteisemmin Nato-jäsenyyteen, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan Arvo- ja asennetutkimuksesta. Myönteisesti suhtautuvia oli tuoreessa kyselyssä 78 prosenttia vastanneista. Vain kahdeksan prosenttia oli joko melko tai erittäin kielteisiä liittokunnan jäsenyydelle.
Eva selvitti suomalaisten Nato-kantoja viimeksi maaliskuun alussa ennen kuin jäsenyyttä oli päätetty hakea. Tuolloin Suomen liittymistä Natoon kannatti 60 prosenttia vastanneista.
Kevään ja Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen on tapahtunut suuri muutos naisten asenteissa. Maaliskuussa alle puolet vastaajista kannatti Nato-jäsenyyttä, mutta nyt 75 prosenttia naisista suhtautuu Suomen jäsenyyteen myönteisesti.
Miehet ovat vielä naisia Nato-henkisempiä. Heistä 83 prosenttia kannattaa jäsenyyttä, kun keväällä osuus oli 75 prosenttia.
Hiukan yli puolet vastaajista katsoi, että Suomen tulee olla avoin kaikelle yhteistyölle Naton sisällä ja ottaa vastaan myös sotilastukikohdat, jos sellaisia haluttaisiin Suomeen sijoittaa. Tätä mieltä oli 53 prosenttia vastanneista. Neljäsosa torjui tämän väittämän.
Nato-jäsenyydellä on enemmistön kannatus kaikissa väestöryhmissä, lukuun ottamatta vasemmistoliiton äänestäjiä. Heidänkin joukossaan jäsenyyden kannattajia on 48 prosenttia ja vastustajia 23 prosenttia.
Kaikkein Nato-henkisimpiä ovat kokoomuksen kannattajat, joista 97 prosenttia suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti. Lähes yhtä innokkaita Nato-kannattajia ovat SDP:n ja keskustan kannattajat, joista 89 ja 87 prosenttia kannattaa jäsenyyttä.
– Suomalaisten sytyke liittyä Natoon oli uhkaavaksi muuttunut Venäjä. Uudessa maailmantilanteessa suomalaiset ovat valmiita ainakin harkitsemaan kaikkia lisätoimia, joilla Venäjän uhkaa voidaan lieventää, sanoo Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.
Eva on teettänyt Arvo- ja asennetutkimuksia vuodesta 1984. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Nato-jäsenyyden kannatus jäi näissä kyselyissä tuntuvasti matalammalle tasolle.
Kyselyn toteutti Taloustutkimus internetpaneelissa, jossa kerättiin näkemykset 2 088 vastaajalta. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin lokakuun loppupuolella.