Ukrainalaistutkija: Putinin miellyttäminen estää sodan loppumisen
Tutkimusjohtaja Oleksiy Melnyk ukrainalaisesta Razumkov Centre -ajatushautomosta arvioi Pariisissa loppiaisena pidettyä niin kutsutun halukkaiden koalition tapaamista myönteiseksi.
– Ei mitään mullistavaa tai uutta, mutta silti jotain kehitystä, Melnyk kuvailee STT:n puhelinhaastattelussa Kiovasta.
Vaikka juridisesti sitovia sopimuksia ei ole vielä solmittu, Melnykin mukaan esimerkiksi yhdysvaltalaisten läsnäolo oli myönteinen merkki.
– Amerikkalaiset näyttävät nyt olevan meidän puolellamme, ainakin toistaiseksi, hän naurahtaa.
Yhdysvaltain Venezuelaan tekemän iskun vaikutukset Ukrainan tilanteeseen voivat Melnykin mukaan olla kaksijakoisia. Yhtäältä se romutti Venäjän kansainvälistä arvovaltaa ja osoitti, ettei Moskovan tarjoama suojelu ole minkään arvoista.
Toisaalta Yhdysvallat näyttää käyttäytyvän yhä enemmän samalla tavalla kuin presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä.
– Trumpin lausunnot Grönlannista muistuttavat minua Krimistä (niemimaan valtauksesta) vuonna 2014, Melnyk myöntää.
Viime aikoina on neuvoteltu pääasiassa Ukrainan, Euroopan ja Yhdysvaltain kesken. Onko mahdollisen tulitauon valvontaa ja turvatakuita koskevien yksityiskohtien hionnassa järkeä, kun Venäjä ei ole osoittanut kiinnostusta taisteluiden keskeyttämiseen?
– No jonain päivänähän se (tulitauko) kuitenkin tulee, Melnyk perustelee valmistautumisen merkitystä.
Hänen mukaansa on silti varmaa, että Venäjä aikoo torjua näillä näkymin kaikki ehdotukset, joita Putinin pöydälle tuodaan. Näin myös siinä tapauksessa, että Ukraina odotusten vastaisesti suostuisi kaikkiin Venäjän nykyisiin vaatimuksiin alueluovutuksista.
– Siitä seuraisi aina vain uusia vaatimuksia niin kauan, kunnes joku tekee Putinille selväksi, miksi tulitaukoon suostuminen on sodan jatkamista edullisempaa, Melnyk ennustaa.
– Mitään ei tule tapahtumaan niin kauan, kun länsi ja erityisesti Yhdysvallat jatkavat yrityksiä miellyttää Putinia, hän jatkaa.
Oikeampi lähestymistapa olisi rauhan tavoitteleminen voiman kautta, Ukrainan sotilaallista apua tehostamalla ja Venäjää painostamalla ei-sotilaallisin keinoin.
Sotarintamalla tilanne on Ukrainan sodanjohdon mukaan ollut pitkään ”vakava mutta vakaa”. Vuosi 2025 oli Ukrainalla toistaiseksi vaikein, ja Melnykin mukaan Venäjä kiistatta valtasi ukrainalaisilta aiempia sotavuosia enemmän alueita.
Ukrainan menetykset eivät kuitenkaan suoraan muunnu Venäjän voitoiksi. Melnykin mukaan vallatut alueet ovat täysin tuhottuja kyliä ja kaupunkeja, joissa ei ole enää teollisuutta eikä juuri ihmisiäkään.
– Vuoden 2023 lopulla alkaneen kulutussotavaiheen aikana Venäjä on edennyt, mutta se ei ole saanut yhtään operationaalisesti tai strategisesti merkittävää läpimurtoa, Melnyk tiivistää.
Venäjän etenemisestään maksama hinta on sen sijaan ollut koko ajan kasvava.
– Kaikkein varovaisimpienkin arvioiden mukaan Venäjä on maksanut keskimäärin 20 kaatunutta jokaisesta valtaamastaan neliökilometristä maata, Melnyk kertoo.