Eläinten hyvinvointilakia viilataan – jatkuva vedensaanti pakolliseksi, parsinavettojen lehmille 30 päivää enemmän jaloittelua

Hallitus on nyt linjannut, miten se muuttaa lakiesitystä eläinten hyvinvoinnista saamansa palautteen pohjalta, maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan.

Lakiesityksen uuden version mukaan useimmilla nisäkkäillä ja linnuilla on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä. Turkiseläimistä jatkuva juomavesi pitää järjestää vain siitoseläimille.

Parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien taas pitää päästä jaloittelemaan tai laitumelle 90 päivää vuoden aikana nykyisen 60 päivän sijaan. Jaloittelun järjestämisestä on myönnetty noin 20 navetalle poikkeuslupa navetan vaikean sijainnin vuoksi, ja näistä poikkeusluvista luovutaan 15 vuoden siirtymäajalla.

Sikojen porsitushäkkejä ei aiota kieltää uudessakaan lakiesityksessä.

Vapaaporsitukseen siirtyvien sikaloiden saamia avustuksia ja hyvinvointikorvausta korotetaan, jotta sikaloiden pitäjät muuttaisivat toimintaansa vapaaehtoisesti. Samoin hyvinvointikorvausta voidaan maksaa myös vain osalle tilan eläimistä, jotta kynnys vapaaporsituksen kokeiluun madaltuisi.

Tiineytyshäkkien suhteen muutoksia ei tule. Tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö kielletään 15 vuoden siirtymäajalla, mutta niitä saa käyttää kahdeksan päivän ajan tiineytyksen yhteydessä.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) pitää tänään sovittua lakiehdotusta tasapainoisena kokonaisuutena, jossa eläinten hyvinvoinnin parannukset ja maatalouden toimintaedellytykset on pystytty sovittamaan hyvin yhteen.

Kalmari on tyytyväinen, että esimerkiksi koirien rekisteröintipakko lisättiin lakiin.

– Ylipäätään lain tuominen eduskuntaan on historiallinen teko, mihin edellisessä hallituksessa vihreät ja SDP eivät pystyneet. Suurin osa lemmikkien ja tuotantoeläinten omistajista pitää omistaan hyvää huolta, mutta laki varmistaa, että jokaisella eläimellä on mahdollisuus hyvään elämään, Kalmari kertoo.

Kalmari muistuttaa, että maatalouden heikko kannattavuus ja ulkomailta Suomeen tapahtuva tuonti edellyttävät, että kotimaisen ruuantuotannon kilpailukyky turvataan.

– On siis perusteltua, että kaikkein tiukempia vaatimuksia esimerkiksi parsinavetoiden ja porsitushäkkien kielloista ei toteutettu. Emme halua eläinten kasvatuksen siirtyvän muihin maihin, joissa lainsäädäntö on löyhempi ja eläinten olot kurjemmat, Kalmari huomauttaa.

Kalmari painottaa, että jatkuvan veden vaatimuksen toteuttamisessa tulee ottaa eläinlajikohtaiset olosuhteet huomioon, ja valvonnan tulee toteutua koko maassa samoin ehdoin.

– Erityisesti kotiin työpäiväksi jäävien koirien osalta kannattaa jokaisen pohtia, miten vesi saadaan riittämään koko päiväksi. Laiduntavien nautaeläinten osalta astiat ja altaat pidetään täynnä raikasta vettä, kuten tähänkin saakka, hän jatkaa.

Keskustalaiset maa- ­­­­ja metsätalousvaliokunnan jäsenet Juha Pylväs, Pertti Hakanen ja Eerikki Viljanen ovat varovaisen tyytyväisiä hallituksen esitykseen laista eläinten hyvinvoinnista.

Edustajat huomauttavat, että toistaiseksi lain toteutumisen seuranta jää koskemaan edelleen tuotantoeläimiä, koska säännöllinen eläinlääkäreiden tarkastus ei koske muita.

– Näiltä osin lakiin jää vielä parannettavaa, jotta lemmikkieläinten kaltoinkohtelu, hylkäykset ja muut eläinten hyvinvointia heikentävät teot havaittaisiin tehokkaammin, edustajakolmikko pohtii.