EKP:n odotetaan hyökkäävän koronataantumaa vastaan uudella elvytysohjelmalla
Tulossa mahdollisesti jopa 500 miljardin paketti nykyisen 750 miljardin euron päälle.
Euroopan keskuspankki saattaa ilmoittaa torstaina uudesta satojen miljardien eurojen elvytysohjelmasta, arvioivat analyytikot.
Arvioiden mukaan EKP lätkäisee pöytään 500 miljardia euroa lisää nykyisen 750 miljardin euron velkakirjojen osto-ohjelmansa päälle. Velkakirjojen ostot tarkoittavat sitä, että EKP pumppaa rahaa euroalueen talouteen sen elvyttämiseksi koronakriisin kynsistä.
– Ainoa kysymys on, mitä muutoksia tarkkaan ottaen ilmoitetaan ja milloin, sanoo Capital Economicsin analyytikko Andrew Kenningham.
Hänen mukaansa uusi osto-ohjelma on kooltaan vähintään 500 miljardia euroa. Maaliskuussa päätetty nykyinen, tämän vuoden loppuun saakka tarkoitettu osto-ohjelma (PEPP) riittää vain syksyyn saakka.
– Kirjekuori on tyhjä lokakuun alkupuolella, Kenningham sanoo.
EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel kertoi viime viikolla, että PEPP:n kokoa ja sen koostumusta sekä kestoa saatetaan muuttaa.
Jotkut analyytikot odottavat, että ohjelman kestoa saatetaan venyttää tämän vuoden lopusta syyskuuhun 2021.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ennusti viime viikolla, että euroalueen talous supistuu tänä vuonna 8–12 prosenttia. Hän toivoi, että ensi vuonna talous kääntyisi vahvaan kasvuun.
Koronakriisin torjumisen lisäksi EKP:n huolena on talouden taantuminen deflaatioon. Deflaatiota eli kuluttajahintojen laskua pidetään erittäin vaarallisena ilmiönä, sillä se jäädyttää kulutusta ja investointeja.
Kuluttajahinnat nousivat toukokuussa vaivaiset 0,1 prosenttia vuoden takaisesta. Vielä helmikuussa ennen koronakriisin alkua inflaatio oli 1,2 prosenttia.
EKP:n inflaatiotavoitteena on hieman alle 2 prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Capital Economicsin mukaan inflaation painuminen nollaan oikeuttaa EKP:n mahdollisiin lisätoimiin inflaation kiihdyttämiseksi lähemmäksi tavoitetta.
EU:lla on vireillä oma 750 miljardin euron ohjelma, joka on tarkoitettu elvyttämään koronakriisin painamaa taloutta.
Saksa ja Ranska löysivät yllättäen yhteisymmärryksen 500 miljardin euron ohjelmasta, johon EU-komissio nokitti 250 miljardia euroa päälle. Ohjelma rahoitettaisiin osin komission ottamalla lainalla.
Saksa on aiemmin karsastanut tällaisia yhteislainoja. EU:n ohjelman on katsottu mahdollistavan rahavirrat pohjoisesta etelään Etelä-Euroopan häilyvien talouksien tukemiseksi.
Saksan livettyä joukosta yhteisvastuullisuutta ovat jääneet vastustamaan muun muassa Hollanti ja Itävalta.