Ekonomisti Vesa Vihriälä: Budjetin suuri alijäämä on koronakriisissä ymmärrettävä, mutta työllisyystavoitteet kaipaavat konkretiaa
Hallituksen keskiviikkona julkistama budjettiesitys kaipaisi lisää konkretiaa työllisyyden ja talouden parantamiseksi, sanoo työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta.
Vihriälä kuitenkin korostaa, että budjettiesitys on koronakriisin yhteydessä suhdannepoliittisesti oikea. Hallitus aikoo jatkaa elvyttävää talouspolitiikkaa ja painopiste on epidemian torjunnassa.
Vihriälän mukaan budjetin suuri alijäämä on sekin ymmärrettävä koronaviruksen aiheuttamassa kriisitilanteessa.
Sen sijaan hallituksen julkistama tiekartta siitä, miten julkinen talous saadaan tasapainoon, jää Vihriälän mielestä löysäksi.
– Se muodostuu isolta osalta vielä tavoitteista, ei niinkään toimenpiteistä. Vihriälä sanoo Suomenmaalle.
Häntä pidetään yhtenä Suomen asiantuntevimmista ekonomisteista.
Hallitus nosti budjettiriihessä työllisyystavoitettaan 80 000 uuteen työlliseen. Alunperin hallitus oli sitoutunut 60 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2023 mennessä.
Vihriälän mukaan hallituksen budjettiesitys tarjoaa kohtuullisen uskottavia keinoja noin 30 000 lisätyöllisen saavuttamiseen.
Se voidaan hänen mukaansa saavuttaa, jos työttömille suunnatut aktivointitoimet sekä ikääntyvien työllisyysasteen nostamiseen tähtäävät toimet saadaan onnistuneesti maaliin. Näistä jälkimmäiset on tarkoitus neuvotella työmarkkinaosapuolten kesken marraskuun loppuun mennessä.
– Ongelma on kuitenkin se, ettei muista työllisyyttä parantavista toimista ole mitään tietoa. Lopusta 50 000 työllisestä ei ole mitään kirjauksia paperilla, Vihriälä korostaa.
Ongelmallisena Vihriälä pitää myös sitä, että 30 000 uuden työpaikan takarajaa venytettiin vuoteen 2029, vaikka vielä hallitusohjelmassa puhuttiin 60 000 työpaikasta vuoteen 2023 mennessä.
– En näe mitään syytä siihen, miksi näitä venytettiin pidemmälle.