Eduskuntaan nousevalla Mika Riipillä on palo tehdä jotain uutta: "Kasvottomalle pääomalle on jo puolustajat"
– Ei minua huoleta, jos Metsähallitus, Kemijoki Oy tai jokin kansainvälinen pörssiyhtiö suuttuu, Mika Riipi sanoo.
On elokuun loppu. Rovaniemeläisessä lounasravintolassa on keskipäivän tietämillä vilkasta. Riipi, 49, viettää viimeistä istuntovapaaviikkoaan ennen kuin eduskunnan syyskausi alkaa.
Se tarkoittaa Riipille jotain aivan uutta. Hän nousi kesäkuussa varapaikalta lappilaiseksi kansanedustajaksi, kun Katri Kulmuni valittiin europarlamenttiin.
Ja nyt Riipi pohtii lounasravintolan hälinässä, millaista politiikkaa hän aikoo Arkadianmäellä ajaa.
Tärkeintä on oikeudenmukaisuus, Riipi linjaa. Se, että politiikassa aina ajateltaisiin pienen ihmisen, tavallisen kansalaisen näkökulmaa.
– Sellainen on keskustan politiikasta vähän kadonnut, Riipi sanoo.
– Isolle kasvottomalle pääomalle tässä maassa on jo puolustajat, sinne ei tarvitse mennä. Oikeat kulmat ovat pien- ja perheyrittäjissä, työntekijöissä, tavallisissa ihmisissä, hän lisää.
Pientä ihmistä sanoo puolustavansa moni muukin. Olisiko Riipillä mitään esimerkkejä?
– On, hän sanoo.
Riipin kotiseuduilla Lapissa keskusta on hänen mukaansa leimautunut aivan liikaa esimerkiksi Kemijoki Oy:n juoksumieheksi. Kemijoen varsilla asuvien ihmisten näkökulmat ovat jääneet vähän jalkoihin.
– Minun mielestäni meidän pitäisi alkaa puolustaa heitä. Ne vaelluskalat pitäisi nyt vaan ihan oikeasti saada palautetuksi Kemijokeen.
– Tai jos Kemijoki Oy haaveilee uuden voimalan perustamisesta, meidän on huolehdittava, etteivät Fortum ja Helen enää kääri omiaan siitä pois, vaan se taloudellinen hyöty tulisi tälle alueelle, Riipi täydentää.
Esimerkkejä löytyy lisää. Riipin mielestä Lapissa hyvin merkittävässä roolissa oleva Metsähallitus kohtelee lappilaisia välillä epäreilulla tavalla niin tuulivoimaan kuin metsätalouteenkin liittyvissä hankkeissa. Paikallisten saamat työpaikat ja taloudelliset hyödyt jäävät vähäisiksi. Jäljelle jäävät vain isot hakatut metsäaukeat.
– Tällaisia ihan konkreettisia asioita keskustan pitäisi ajaa. Sellaisia, joissa paikallisuus, hyöty- ja läheisyysperiaate sekä pienten ihmisten asia olisivat esillä.
Politiikassa Riipi sanoo olevansa kuitenkin täysin märkäkorva.
Hän ei ole käynyt läpi sellaista keskustamankelia, mitä moni muu. Puolueeseenkin hän liittyi vasta eduskuntavaalien 2023 alla.
Mutta ihan keltanokka hän ei silti ole. Riipi on toiminut Lapin maakuntajohtajana vuodesta 2013 lähtien. Sitä ennen hänellä on pitkä ura kunnanjohtajana ja valtion virkamiehenä.
Päätöksenteon kiemurat ja rakenteet ovat tuttuja.
– Nyt lähden kokeilemaan, miltä tuntuu ajaa Lapin asiaa toiselta puolelta pöytää eli poliittisena päättäjänä. Minulla on palo tehdä jotain uutta.
Itseään Riipi luonnehtii hyvin perilappilaiseksi ihmiseksi. Hän asuu lapsuudenkodissaan Sodankylän Riipin sivukylän Ristonmännikössä. Siellä on tällä hetkellä kolme savua eli taloa.
Juuret ovat syvällä metsätilan maaperässä.
– Siellä esi-isäni ovat asuneet jo 1600-luvulta lähtien. Viiden sukupolven takainen esi-isäni Matti Paavonpoika Riipi oli valtiopäiväedustajana Tukholman säätyvaltiopäivillä Ruotsin vallan aikaan.
Ei ole yllätys, että pohjoisen Suomen asiat ovat Riipin prioriteettilistalla korkealla. Puolustettavaa sillä saralla riittää hänen mukaansa paljon.
Eduskunnan istuntotauon vuoksi kansanedustajuus ei ole näkynyt Riipille toistaiseksi vielä juuri muuten kuin sähköpostiin tulleina viesteinä.
Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat kirjoitelleet heille tärkeistä asioista.
– Sellaisia ei virkamiehenä kovin paljon tullut. Arvostan kovasti, että saan kuulla, mikä ihmisiä puhuttaa. Ne ovat asioita, joista organisaatioissa ei välttämättä aina tiedetä.
Poliitikkona Riipi aikoo noudattaa pitkälti samanlaista toimintatapaa kuin virkamiehenä. Tärkeintä on lähestyä tilanteita asiat edellä.
– Mitään somehuutelijaa minusta ei saa, hän kuittaa.
Poliittiseen keskusteluun Riipi kaipaa enemmän sitä, että asioita katsottaisiin osana jotain isompaa kuvaa.
Aluekehittämisessä hän sanoo tottuneensa siihen, että aina ensimmäisenä pyritään selvittämään taustalla vaikuttavat isot trendit niin Suomessa kuin maailmallakin.
– Poliittisessa päätöksenteossa valitettavasti tartutaan enemmän yksittäisiin asioihin ilman kontekstia mihinkään isompaan tavoitteenasetteluun.
Esimerkkeinä näistä “isoista kuvista” Riipi mainitsee väestörakenteen kehityksen ja ilmastonmuutoksen.
– Meillä puhutaan hirveän vähän esimerkiksi siitä, että suomalaiset loppuvat kohta kesken. Miten se vaikuttaa talouteen ja koko yhteiskuntaan? Miten meidän pitäisi siihen varautua? Tällaisia aloitteita aion tuoda esiin.
Nykypäivän politiikassa ongelma on vain se, että isojen taustailmiöiden pohdinta ei oikein ota tuulta alleen.
Tilaa vie jatkuva polarisaatio, yhä kauemmaksi toisistaan ajautuvien todellisuuksien taistelu siitä, kumpi on oikeassa. Keskustan tila siinä ilmapiirissä on hyvin ahdas, toisinaan olematon.
Riipi sanoo tiedostavansa sen hyvin. Hänen mielestään ei kuitenkaan ole syytä luovuttaa. Oma tila pitää ottaa. Omia pohdittuja vaihtoehtoja pitää tuoda esiin itsepäisen itsevarmasti.
Eikä keskustakaan mitenkään sivussa ole identiteettipolitiikan väännöistä. Oma pääkin on syytä välillä irrottaa tiukkaan juntattujen periaatteiden pensaasta.
Esimerkkinä Riipi mainitsee ennallistamisasetuksen, jota keskusta on vastustanut pitkään. Asetus meni kesällä EU:ssa läpi.
– Nyt, kun se on mennyt läpi, kaikki energia pitäisi käyttää siihen, miten ennallistaminen voitaisiin toteuttaa niin, että se voisi toimia välineenä alueellisen elinvoiman lisäämiseen. Miten se voisi tuoda työtä erityisesti harvaan asutuille alueille? Nyt ei enää pidä vain vastustaa, vaan katsoa eteenpäin.
Ensimmäisestä politiikan syksystään Riipi ennakoi tiukkaa.
Pinnalla on paljon vaikeita asioita, jotka tulevat herättämään ärhäkkää keskustelua. Oppositiopuolueen kansanedustajalle se tarjoaa tilaisuuden haastaa. Miten sellainen käy virkamiehen rooliin tottuneelta?
Riipi sanoo uskovansa yhteistyön voimaan myös oppositiossa. Tarkoitus on ennemminkin kirittää: arvostella silloin kun on syytä, mutta antaa tukea silloin, kun siihen on aihetta.
Suhdettaan keskustaan Riipi kutsuu pragmaattiseksi. Hänellä ei ole puolueeseen sellaista tunnepohjaista sidettä, mikä usein tulee, kun puolue on peritty äidinmaidossa.
– Minulle keskusta oli valinta, jonka tein, koska puolue ilmentää minun ajatustani siitä, miten Suomea pitäisi kehittää. Siltä pohjalta lähden tekemään kaikkeni, että olen saamani luottamuksen arvoinen.