Eduskunta kiitteli hallitusta kotitalouksien velkaantumisen hillinnästä – asuntolainoille 30 vuoden maksimi

Velkaantuminen

Hallituksen kotitalouksien velkaantumisen hillintään kokoama lakipaketti sai kiitosta eduskunnalta eduskunnan tiistain istunnossa.

– Nyt, kun olemme siirtymässä nollakorkojen aikakaudesta korkojen nousun aikaan — siihen aikaan, joka ei ole kaikille, varsinkaan nuorille asuntovelallisille, ollenkaan tuttu — niin tässä yhteydessä on erittäin tärkeätä tehdä toimia, joilla lisätään erityisesti kykyä ymmärtää omaa taloutta, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) muistutti.

Hallituksen esityksen mukaan uusien asuntoluottojen ja taloyhtiölainojen laina-aika saisi jatkossa olla maksimissaan 30 vuotta.

– Tätä pidempiä lainoja voisi myöntää kymmenessä prosentissa luottovolyymista kullakin vuosineljänneksellä, ja asuntoluoton maksujoustot olisivat mahdollisia tietenkin jatkossakin, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) selvitti.

Taloyhtiölainojen hyödyntäminen uudiskohteissa on Saarikon mukaan yleistynyt. Uudiskohteessa taloyhtiölaina saisi olla jatkossa maksimissaan 60 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta.

Hallitus esittää myös, että taloyhtiölainoissa ei saisi olla ensimmäisten viiden vuoden aikana lyhennysvapaita, mutta välttämättömiä maksujoustoja voitaisiin tehdä uudiskohteiden valmistumisen sujuvoittamiseksi.

Ensimmäinen vuosi lyhennysvapaata olisi sallittua. Peruskorjaukseen käytettäviin taloyhtiölainoihin ei ehdoteta sääntelyä.

Perussuomalaisten Jani Mäkelä piti velkaantumisen hillitsemistä sinänsä hyvänä ja tärkeänä asiana. Hän epäili kuitenkin, että uudistuksella ollaan reagoimassa jo menneeseen maailmaan.

– Eli siihen tilanteeseen, että korot ovat olleet matalia, markkinat ovat ehkä ylikuumentuneet korkojen mataluuden vuoksi, asumisen kustannukset, rakentamisen kustannukset, ovat jatkuvasti nousseet — tosin ne nyt nousevat vielä lisää.

Mäkelän mukaan varsinkin uudisasunnot ovat kallistuneet niin paljon, että ilman taloyhtiölainajärjestelyä ihmisillä ei olisi käytännössä ollut mahdollisuuksia ottaa ja taata lainoja.

– Ja kenellä on 40 prosenttia pääkaupunkiseudulla olevan asunnon arvosta käteistä, jolla taata se asunto? Ei käytännössä kenelläkään.

Mäkelä huomautti, että valtavia asuntolainoja otetaan, kun asunnot ovat niin kalliita eikä niitä pysty halvemmallakaan ostamaan.

– Eli realiteetit kannattaisi näissä aina huomioida. Eihän yli 30 vuoden lainoja tänä päivänäkään edes tarjota pankissa.

Muutamat edustajat kyselivät asuntolainojen korkovähennysten palauttamisen perään, kun korot nousevat.

Saarikon mukaan hallituksessa ei ole tällä hetkellä suunnitelmia korkovähennysoikeuden palauttamisesta. Hänen mukaansa nollakorkomaailmasta on siirrytty aikaan, jossa keskuspankit nostavat korkoja.

– Siirrymme pikemminkin kohti normaalia, ja tämä on syytä luototuksessa ja maksukykyarvioissa ottaa yhä selvemmin huomioon. Sittenkin vielä, nyt nousseiden korkojen aikanakin, tilanne on verrattain matala, valtiovarainministeri muistutti.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden heinäkuun alussa.