Digitaaliset terveyspalvelut tuskastuttavat ikäihmisiä – moni putoaa kyydistä
Itä-Suomen yliopistossa tehty tuore tutkimus osoittaa, että 75 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat ihmiset kohtaavat monenlaisia haasteita digitaalisten terveyspalveluiden käytössä ja jäävät usein jopa kokonaan niiden ulkopuolelle.
Ilmiö on huolestuttava, sillä julkisia terveyspalveluita on Suomessa digitalisoitu nopeasti samaan aikaan kun ikääntyville tärkeitä lähipalveluita karsitaan voimakkaasti, toteavat tutkijatohtori Hanna Varjakoski ja apulaisprofessori Elisa Tiilikainen tiedotteessa.
Tutkimuksessa analysoitiin kahdelta eri hyvinvointialueelta kerättyä haastattelu- ja havainnointiaineistoa ikäihmisten digipalveluiden ja -laitteiden käytöstä.
Moni tutkimukseen osallistunut ikäihminen koki, että heillä on riittävät digitaidot esimerkiksi verkkopankin ja nettiselainten käyttöön, digilehtien lukemiseen sekä verkko-ostosten tekemiseen. Silti julkisen terveydenhuollon ylläpitämien sivustojen ja digipalveluiden käyttö tuotti hankaluuksia.
Varjakosken mukaan haastateltavat kokivat hyvinvointialueiden verkkosivut vaikeakäyttöisiksi, koska haluttua tietoa tai palvelua oli usein hankala löytää, sivuilla oli runsaasti valikkoja ja erityyppistä informaatiota sekä digipalveluihin liittyvän terminologian käyttö oli kirjavaa.
Myös näytteenotto- ja rokotusasioissa haastateltavat joutuivat useimmiten turvautumaan puhelinasiointiin, koska digitaalisen palvelun kautta ajanvaraus koettiin liian monimutkaiseksi.
Epäonnistuminen verkkoajanvarauksen tekemisessä sai haastateltavat helposti epäilemään omia kykyjään ja omaa digiosaamistaan, vaikka syynä saattoi ennen kaikkea olla kehnosti suunniteltu käyttöliittymä tai sivusto.
– Tällaiset epäonnistumisen kokemukset tutkitustikin heikentävät motivaatiota käyttää digipalveluita, muistuttaa Varjakoski.
Tutkimuksessa nousi myös esille, että ihmiskontakti asioinnissa, reaaliaikainen vuorovaikutus ja henkilökohtainen suhde lääkäriin on monelle ikäihmiselle tärkeä, kun he hoitavat omaan terveyteen liittyviä asioita.
– Siirtyminen etäasiointiin voi joidenkin kohdalla supistaa entuudestaan vähäisiä, reaalimaailmassa tapahtuvia ihmiskontakteja, millä tiedetään olevan kielteisiä seurauksia myös fyysiselle terveydelle, kertoo Tiilikainen.
Monilla ikäihmisillä digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä hankaloittaa tarvittavan digiosaamisen ja asianmukaisten laitteiden puuttuminen.
Kaikilla ikäihmisillä ei myöskään ole perheenjäseniä tai tuttavia, jotka voisivat auttaa digipalvelujen käytössä. Tällöin digitaalisten palveluiden käytöstä tulee erityisen haastavaa, jopa mahdotonta, tutkimus osoittaa.
Julkisen terveydenhuollon kanssa asioidessaan ikääntyneet ovat tottuneet käyttämään perinteisiä asiointikanavia. Tämä voi osaltaan lisätä haluttomuutta opetella ja käyttää digitaalisia palvelukanavia.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että iän karttuessa digitaalisten palveluiden ja -teknologioiden käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat myös muutokset fyysisessä ja kognitiivisessa toimintakyvyssä.
– Esimerkiksi näkökyvyn ja hienomotoriikan heikentyminen vaikeuttaa selvästi digilaitteiden käyttöä. Lisäksi sivustojen päivityksistä ja laitteiden uusimisesta seuraava uuden opettelu voi olla haastavaa kaikenikäisille, puhumattakaan erityyppisten kognitiivisten vanhenemismuutosten kanssa eläville ikäihmisille.