Brittiläiset F-35-hävittäjät ja Queen Elizabeth -lentotukialus osallistuvat Ilmavoimien pääsotaharjoitukseen
Ilmavoimien vuotuinen pääsotaharjoitus Ruska 23 käynnistyy maanantaina, eikä tarkkaan ottaen vain eri puolilla Suomea. Kansainvälinen yhteisharjoittelu on ollut Ilmavoimien arkea jo pitkään, mutta tällä kertaa uudenlaista lisämaustetta tuovat Norjan rannikolla purjehtivalta Queen Elizabeth -lentotukialukselta harjoitukseen lentävät F-35-hävittäjät.
Brittikoneet eivät ennakkosuunnitelmien mukaan laskeudu maahan Suomessa. Ruska 23:n johtajan, eversti Karri Heikinheimon mukaan F-35:n toimintasäde mahdollistaa hyvin lentämisen Norjasta Suomeen. Koska tarkoituksena kuitenkin on myös harjoitella ilmaoperaatioita, tulevat toiminta-ajan jatkamisessa apuun ilmatankkaukset.
Kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n tulo Suomeen ei ole pelkkää näyttäytymistä, vaan mukana siivellä on aitoa lisäarvoa.
– F-35-koneissa on suorituskykyjä, jotka mahdollistavat huomattavasti laajemman skaalan ilmaoperaatioita kuin mitä meidän Hornet-hävittäjät tällä hetkellä. Erityisesti F-35:n sensoripuoli on erittäin kehittynyt ja uudenaikainen, Ilmavoimissa operaatiopäällikkönä työskentelevä Heikinheimo kuvailee.
Itse lentämisen taktisen tason lisäksi erilaisen, kaukaakin paikalle tulevan konekaluston mukanaolo tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia myös ilmaoperaatioiden suunnitteluun, mikä on Heikinheimon mukaan yksi tärkeä harjoituksen kehitystavoite.
F-35-koneiden mukanaolo myös harjaannuttaa Ilmavoimia neljännen ja viidennen sukupolven hävittäjäkaluston yhteistoimintaan. Tämä on Suomellakin edessä vuosikymmenen jälkipuoliskolla, kun uutta F-35-kalustoa otetaan käyttöön rinnan asteitta poistuvien F/A-18 Hornetien kanssa.
– Ja totta kai Natossa meidän pitää kyetä operoimaan yhdessä erilaisten kalustojen kanssa, Heikinheimo lisää.
Ilmavoimien on määrä saada ensimmäiset F-35-koneensa Suomeen vuonna 2026, mutta liittolaisten myötävaikutuksella kyseiseen kalustoon päästään tutustumaan Suomen oloissa jo vuosia etuajassa. Tällä viikolla Baana 23 -harjoituksessa F-35-koneet laskeutuivat tiettävästi ensimmäistä kertaa maantietukikohtaan Tervossa Pohjois-Savossa.
Kyseessä olivat Norjan ilmavoimien hävittäjät, jotka ovat samaa F-35A-mallia kuin Suomelle aikanaan tulevat koneet. Nyt siis on konkreettisesti vahvistettua näyttöä siitä, että uusi hävittäjämalli sopii myös Ilmavoimien liikkuvan taistelutavan malliin.
Myös Ruska-harjoituksessa käytettävien tukikohtien joukossa on kaksi maantienpätkää, Tervon lisäksi Vieremällä. Virallisesti näitä paikkoja kutsutaan lentokoneiden varalaskupaikoiksi, mitä voi pitää vuosikymmenten varrella vakiintuneena kiertoilmauksena tilapäiselle sotilaslentotukikohdalle.
Heikinheimon mukaan Suomessa vaalittu kyky toimia hajautetuista tukikohdista kiinnostaa maailmalla, eikä vähiten Ukrainan sodan opetusten takia.
– On selvää, että maat, jotka ovat jättäneet tämän toimintamallin taustalle, ovat nyt kiinnostuneita näkemään, miten me olemme pitäneet tällaista suorituskykyä yllä. Ukrainan sodan opit ovat vahvistaneet liittolaisten ja kumppaneiden käsitystä siitä, että nämä toimintatavat, jotka ovat meillä Ilmavoimien arkipäivää, pitää saada nyt muuallakin kuntoon, Heikinheimo sanoo.
Ruska-harjoitukseen osallistuville RAF:n F-35B-koneille maatiepätkän käytön ei pitäisi olla ongelma, koska kyseinen hävittäjä kykenee laskeutumaan pystysuoraan ja myös sen nousukiito on erittäin lyhyt. Tällä kertaa koneet eivät siis kuitenkaan testaa suomalaista maantien pintaa.
– Siinä on tietysti moninaisia syitä, että nyt toimitaan näin, mutta voihan se (maantietukikohtaan laskeutuminen) olla mahdollista tulevaisuudessa, Heikinheimo toteaa.
Maanantaina alkavaan ja lauantaina päättyvään Ruska 23 -harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 60 ilma-alusta ja noin 4 500 sotilasta, joista runsas puolet on reserviläisiä. Heidän roolinsa on tärkeä muun muassa maantietukikohtien perustamisessa, ylläpidossa ja suojaamisessa.
Ruska näkyy ja ainakin kuuluu, sillä suurimman aikaa harjoitusta lentotoimintaa on vuorokauden ympäri. Ohjelmaan kuuluu muun muassa lentämistä matalissa korkeuksissa sekä yliäänilentoja yli 10 kilometrin korkeudessa.
Suurin osa ilmassa lentävästä kalustosta on Hornet-hävittäjiä, mutta niiden lisäksi harjoitukseen osallistuu myös Hawk-suihkuharjoituskoneita, Ilmavoimien yhteys- ja kuljetuskonekalustoa sekä Maavoimien NH90-kuljetushelikoptereita.
Noin kymmenestä ulkomaisesta koneesta jo vanhoja tuttuja ovat Ruotsin ilmavoimien Gripen-hävittäjät, jotka ovat olleet mukana myös useissa aiemmissa harjoituksissa Suomessa.
Kiinnostava yksityiskohta on se, että Gripenien tukikohtana Ruskassa on Pirkkala Suomessa, kun taas Pohjois-Ruotsissa sijaitsevasta Kallaxin tukikohdasta käsin operoi suomalaisia Hornet-hävittäjiä.
Eversti Heikinheimon mukaan yhtenä tällaisen toiminnan tavoitteena on muun muassa kehittää konekaluston ristiinhuoltamisen kykyä.
Pirkkalan ohella Ruska 23 -harjoituksen päätukikohtia ovat Rovaniemi ja Siilinjärven Rissala, mutta lentotoimintaa on myös muualla.