Asuntolainat lihottavat käyttötilejä – tileillä keskimäärin 15 000 euroa, mutta suuri osa suomalaisista käyttää tiliä tyyliin palkka tuli ja palkka meni
Suomalaisilla on käyttelytileillä rahaa keskimäärin vajaat 15 000 euroa, kertoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Ville Tolkki. Hänen mukaansa summa jakautuu tietenkin epätasaisesti, sillä osalla on paljon talletuksia ja osalla hyvin vähän.
Keskimääräinen summa voi tuntua korkealta, mutta sitä selittää asuntolainojen kulkeminen käyttelytilien kautta.
– Sinne kertyy rahaa sitä myöten, kun kotitalous ottaa asuntolainan. Pankki tallettaa tilille lainasumman. Kotitalous käyttää sen ostamalla asunnon toiselta kotitaloudelta, jolloin summa siirtyy toisen kotitalouden tilille. Raha jää pyörimään tileille, Tolkki arvioi.
OP:n asuntorahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie kertoo, että silloin kun ihmiset myyvät asunnon, harvalle sattuu samana päivänä osto- ja myyntikauppa.
Hänen mukaansa ihmiset jättävät rahat käyttelytileille siksi aikaa, kun he löytävät uuden asunnon. Välillä he tarvitsevat lainaa ja välillä pystyvät maksamaan sen pois. Käytäntö ei ole muuttunut vuosien varrella.
15 000 euron keskimääräinen talletus käyttelytileillä merkitsee sitä, että yhteensä käyttelytileillä oli rahaa marraskuun lopussa 82,6 miljardia euroa, kertoo Suomen Pankki. Kasvua kertyi vuoden takaisesta 880 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan asuntolainakanta oli 100 miljardia euroa, ja uusia asuntolainoja myönnettiin 1,7 miljardia euroa. Keskimääräinen asuntolaina on noin 100 000 euroa.
Christie muistuttaa, että kuukaudet asuntokaupassa ovat erilaisia. Sesongit ovat keväällä ja syksyllä. Kesällä ja talvella on hiljaisempaa.
Monien suomalaisten kättelytileille ilmestyy rahaa palkkapäivänä, mutta lainojen lyhennysten ja elinkustannusten jälkeen summa supistuu vaatimattomaksi ennen seuraavaa palkkapäivää.
Tolkki kertoo, ettei Suomen Pankilla ole suoraa laskelmaa, kuinka suuri osuus käyttelytileillä olevasta rahasta heilahtelee kuukauden sisällä. Pankki tilastoi varat kunkin kuukauden lopussa.
Christien mukaan käyttelytilien suosiota selittää myös alhainen korkotaso. Käyttelytilien keskikorko oli marraskuun lopussa 0,07 prosenttia ja määräaikaistalletusten 0,51 prosenttia. Jälkimmäistä keskikorkoa nostaa ASP-talletusten yhden prosentin korko.
– Aikaisemmin ihmiset ovat laittaneet rahaa vuodeksi, kahdeksi, kolmeksi tai pidemmäksi aikaa erillisille säästötileille. Olemme huomanneet, että ihmiset pitävät nyt enemmän säästörahoja käyttelytileillä, Christie kertoo.
Käyttelytilien suosio nousi Suomen Pankin mukaan marraskuussa 11,3 prosentin vuosivauhtia. Määräaikaistalletusten kanta supistui 11,2 prosenttia.
