Astrid Lindgrenin veli ja J. K. Paasikivi auttoivat keskustanuorten perustamisessa
Keskustanuoret juhlii tänä viikonloppuna Helsingissä 80-vuotista taivaltaan. Nuorisojärjestö perustettiin Salon palokunnantalolla kesäkuussa 1945.
Sysäys puolueen nuorisojärjestölle oli tosin annettu jo vuosia aiemmin.
Kesäkuussa 1945 toinen maailmansota oli loppunut Euroopassa, Tyynenmeren sota Aasiassa jatkui vielä. Suomessa aseet olivat vaienneet huhtikuussa, kun viimeiset saksalaiset poistuivat Norjan puolelle.
Ennen vuosien 1939–1945 maailmansotaa Suomessa etsittiin vuosien ajan kansainvälisiä suhteita, joista saisi turvaa, jos suurvaltojen välille syttyisi sota tai suuri itänaapuri Neuvostoliitto uhkaisi Suomea.
Vuonna 1935 Suomi päätyi pohjoismaiseen puolueettomuuspolitiikkaan ja pohjoismaiseen suuntaukseen.
Suomi nimitti tärkeimpään ja lähimpään Pohjoismaahan Ruotsiin suurlähettilääkseen ulkopolitiikan ykkösnimensä J. K. Paasikiven, mikä alleviivasi Ruotsin tärkeyttä.
Paasikiven mielestä lähentymistä ei pitänyt tehdä vain poliittisen johdon ja diplomatian tasolla vaan kokonaisvaltaisesti myös kansalaisyhteiskunnan tasolla.
Suomen keskustalaiset, silloiset maalaisliittolaiset, tarttuivat ajatukseen antaumuksella.
Maalaisliiton edusmiehiä matkusti 1937 Ruotsiin tutustumaan paikallisen keskipuolueen toimintaan. Samalla tutuksi tuli sen nuorisojäjestö.
Vaikka maalaisliitto oli jo 30-vuotias puolue, nuorisojärjestölle ei oltu nähty suurempaa tarvetta. Nuoret olivat toimineet maalaisliittohenkisissä, mutta sitoutumattomissa nuorisoseuroissa. Puoluepolitiikkaan tultiin sitten nuorisoseura-aikojen jälkeen.
Ruotsissa ajatus Suomen maalaispuolueen tukemisesta sai vahvasti tulta alleen.
Erityisen aktiivinen oli Ruotsin maalaisliiton nuorisojärjestön Svenska Landsbygdens Ungdomsförbundin toiminnanjohtaja Gunnar Ericsson.
Hän opetteli suomen kielen ja oli apuna käynnistelemässä maalaisliiton nuorisotoimintaa. Kun Suomi joutui sotaan vuosiksi 1939–1940 ja 1941–1944 (myös Lapin sota 1944–1945), Ericsson organisoi Suomeen myös käytännön apua, kuten vaateapua vastasyntyneille ja maataloustyöntekijöitä tarvittaviin vuoden vaiheisiin.
1945 oli jo mahdollista perustaa Maaseudun Nuorten Liitto.
Ericsson tuli hyvin tutuksi monelle 1940- ja 1950-luvulla vaikuttaneelle maalaisliittolaiselle.
Hänestä tuli tunnettu valtiopäivämies Ruotsissa, mutta ehkä yhteys, josta hänet tunnetaan parhaimmin, on se, että hän oli lastenkirjailija Astrid Lindgrenin veli.
Vuonna 1906 syntynyt Gunnar Ericsson kuoli 67-vuotiaana vuonna 1974.
Lähteenä mm. Nuoria keskeltä – Keskustanuoret 1955–2005, Petri P. Pentikäinen, Gummerus 2005.