Astma puhkeaa miehillä yleensä lapsuudessa, naisilla keski-iässä

Astma puhkeaa miehillä useimmiten alle yhdeksän vuoden iässä, naisilla vasta 40–49-vuotiaana.

Tämän osoittaa Tampereen yliopiston sekä Seinäjoen ja Vaasan keskussairaaloiden kesäkuussa julkaistu kyselytutkimus. Myös aiemmat tutkimukset tukevat tuoreita tuloksia.

Kyselyyn vastasi vuonna 2016 noin 4 000 satunnaisotannalla valittua ihmistä Länsi-Suomen alueelta. Vastaajista yli 400:lla oli lääkärin diagnosoima astma.

– Puhkeamisajankohdan eroja selittävät ainakin osin hormonaaliset tekijät. Naisilla astmariski lisääntyy vaihdevuosien aikana, Itä-Suomen yliopiston keuhkosairauksien professori Heikki Koskela toteaa.

Koska aikuisikä on lapsuutta pidempi, suurimmalla osalla kaikista astmaatikoista sairaus puhkeaa kuitenkin vasta aikuisiällä.

Koskelan mukaan astman merkittävin riskitekijä on sukutausta, eli jos henkilön vanhemmilla tai sisaruksilla on astmaa, on todennäköisyys astman puhkeamiseen moninkertaisesti suurempi kuin jos suvussa sitä ei olisi.

Toinen tärkeä syy liittyy potilaan omaan allergiseen oireiluun. Koskelan mukaan aiemmin ajateltiin, että allergiset oireet, kuten nuha, silmätulehdus ja ihottuma, lisäävät etenkin lasten riskiä sairastua astmaan.

– Eräs toinen tuore suomalaistutkimus kuitenkin osoittaa, että allerginen oireilu lisää voimakkaasti myös aikuisten astmariskiä, Koskela huomauttaa.

Muita astman riskiä lisääviä tekijöitä ovat Koskelan mukaan äidin tupakointi raskauden aikana, lapsuudessa koettu passiivinen tupakointi, potilaan oma tupakointi, ylipaino, närästys sekä altistuminen kosteusvauriorakennuksille.

Myös tietyt ammatit lisäävät astmariskiä, ja eniten astmaa esiintyy maa- ja metsätalouteen, kalastukseen, puutavaran ja puutuotteiden valmistukseen sekä elintarvikkeiden, juomien sekä tupakan valmistukseen liittyvillä aloilla.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan dosentti ja lasten allergologi Anna Pelkonen kertoo, että Suomessa astmaa sairastaa noin kymmenen prosenttia aikuisista ja noin kuusi prosenttia lapsista.

Pelkosen mukaan astman ensimmäiset oireet ovat yleensä yskä ja limaneritys.

Myöhemmin mukaan tulee tyypillisesti myös hengenahdistusta, hengityksen vinkunaa sekä yöllä heräilyä.

Lapsilla oireet ovat samat, minkä lisäksi lapsi saattaa vetäytyä leikeistä ja liikunnasta rasituksen sietokyvyn alenemisen takia.

Jos yskäpotilas kokee kylmän ilman pahentavan oireitaan, yskän taustalla on Koskelan mukaan usein astma.

Lievimmillään astmaatikolla on astman oireita muutaman kerran kuukaudessa ja vaikeimmillaan lähes joka päivä ja yö.

Astmalle on tyypillistä oireiden jaksoittaisuus, eli oireilu painottuu esimerkiksi tiettyyn vuodenaikaan tai siitepölykauteen.

– Oireet myös usein hankaloituvat tavallisen virusinfektion yhteydessä, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan noin viisi prosenttia astmaatikoista kärsii vaikeasta astmasta.

Vaikea astma määritellään niin, että asianmukaisesta hoidosta ja maksimaalisesta lääkityksestä huolimatta se ei ole kontrollissa: Oireita on enemmän kuin kahtena päivänä viikossa, niitä on yöllä tai ne rajoittavat päivittäisiä toimia.