Asiantuntija: Venäjä voisi ahtaalle ajettuna aiheuttaa tahallaan öljyonnettomuuden Suomenlahdella
Suomenlahden pohjukassa olevien satamien merkitys Venäjän öljybisnekselle on sodan myötä vain vahvistunut, arvioi Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
– Venäjän kaasun vientinäkymät ovat lähitulevaisuudessa aika kapoiset, kun putkia on räjäytelty ja Euroopan maat ovat vähentäneet kaasuostoja. Öljyn merkitys korostuu, koska sitä Venäjä pystyy viemään tankkereilla maailmalle, Tynkkynen sanoo STT:n haastattelussa.
Venäjän öljytuloista on hyökkäyssodan aikana tavattu puhua presidentti Vladimir Putinin sotakassana.
Tynkkysen mukaan Venäjällä ei ole vielä ollut pakottavaa tarvetta käyttää niin sanottua varjolaivastoa, koska venäläisen Urals-raakaöljyn hinta on romahtanut alle hintakaton, joka on 60 dollaria per tynnyri.
– Venäjä on voinut käyttää kreikkalaisia öljytankkereita, joissa on brittifirmojen vakuutukset. Mutta hinta voi nousta ja tilanne muuttua. Sitten Venäjä tarvitsee pimeää bisnestä ja tankkereita, joiden arvo on ennen viime vuoden helmikuuta ollut nolla.
Tynkkysen mukaan Venäjä varjolaivastoineen on ilman muuta ympäristöriski Suomenlahdelle. Hän maalailee jopa uhkakuvaa tahallisesta öljyvahingosta perustellen ajatusta Nord Stream -kaasuputkien räjäytyksillä, vaikka Venäjän osuutta asiaan ei ole virallisesti vahvistettu.
– Se on ilmiselvää, että Venäjä on putket räjäyttänyt, ja jos Putin joutuu ahtaalle, kaikenlaista kiusaa voidaan nähdä ja jopa tahallinen öljyonnettomuus.
– Sieluni silmin näen Venäjä sanovan propagandassaan, että joudumme nyt luottamaan tällaiseen puolilaatuiseen laivastoon, koska Eurooppa ei välitä ympäristöstandardeista. Se olisi siis Euroopan vika, jos öljyonnettomuus tapahtuisi.
Tynkkysen mielestä öljyn alkuperä on ympäristökysymys ja siksi länsimaiden pitäisi kyetä aukottomasti seuraamaan, mihin venäläinen öljy päätyy ja mitä reittejä pitkin.
– Seurantajärjestelmä öljyn alkuperälle olisi pitänyt luoda ympäristösyistä jo kauan sitten, mutta nyt on kyse myös demokratian puolustamisesta, professori sanoo.