Asiantuntija Niinistön Turkin-vierailusta: Erdogan esiintyy nyt ratkaisijana Suomen ja Naton suuntaan

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen sanoo, että Turkin presidentti halusi presidentti Sauli Niinistön Turkin-vierailulla viestiä myös kotimaiselle yleisölle.

Niinistö vieraili Turkissa torstaina ja perjantaina. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti perjantaina, että maa on valmis ratifioimaan Suomen Nato-jäsenyyden.

Vanhasen mukaan vierailun seurauksena Erdogan voi näyttäytyä niin, että hän on ratkaissut asian Suomen kanssa.

– Erdogan esiintyy nyt ratkaisijana Suomen ja Naton suuntaan. Samalla hän määrittää tahtia laajenemisen etenemisen osalta, kun muut odottavat, miten Turkki seuraavaksi toimii.

Erdogan on sanonut toivovansa, että Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi tapahtuu ennen Turkin toukokuisia vaaleja.

Sen sijaan Nato-ratifiointia koskevat keskustelut Ruotsin kanssa jatkuvat. Erdoganin mukaan Ruotsi ei ole ottanut myönteisiä askeleita terrorismista syytettyjen luovuttamiseksi.

– Koska he eivät antaneet Turkille näitä terroristeja, meidän ei ole mahdollista suhtautua Ruotsiin myönteisesti, Erdogan sanoi perjantaina.

Vaikka Turkin retoriikka on ollut koko Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin ajan kovaa, Turkin kannassa ei ole koskaan Vanhasen mukaan ollut kyse vain siitä, miten Suomi ja Ruotsi toimivat.

– Siihen vaikuttaa myös muun muassa Turkin suhde Natoon ja Yhdysvaltoihin.

Hän muistuttaa, että kaikki, mikä Turkin kannanmuodostukseen vaikuttaa, ei ole jatkossakaan vain Ruotsin käsissä.

– Turkki tietysti kovasti puskee sitä, että Ruotsin hyväksyminen liittyy terrorismikysymyksiin ja PKK-kysymyksiin. Siltä osin Turkki pitää yllä narratiivia, että Ruotsin pitää tehdä enemmän, mutta Turkin pään kääntymiseen vaikuttaa moni muukin asia.

Vanhanen sanoo, että vaikka Suomi liittyisi Naton jäsenmaaksi ennen Ruotsia, ei Ruotsilla ole sen suurempaa hätää näköpiirissä.

– Jos Suomi ratifioidaan ennen Ruotsia, Ruotsi olisi silloin Nato-maiden ympäröimä.

Hän lisää, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on ollut tiivistä vuodesta 2014 lähtien, kun Venäjä ensimmäisen kerran hyökkäsi Ukrainaan.

– Sitä on asteittain viety koko ajan sellaiseen suuntaan, missä se kattaa rauhanajan lisäksi kriisiajat.

Jos Suomi hyväksytään ennen Ruotsia, Naton ja Ruotsin kannalta haastetta tuo Vanhasen mukaan se, että Naton operatiivinen suunnittelu on avoin vain täysjäsenille.

Hän sanoo, että niin kauan kuin Suomi ja Ruotsi eivät ole täysjäseniä, Natossa ei voida suunnitella, toteuttaa ja järjestää Pohjois-Euroopan puolustusta täysimääräisesti.

– Se on tietysti hankalaa, kun puhutaan alueen turvallisuuden järjestämisestä ja siitä, miten luodaan riittävä sotilaallinen pidäke Venäjän suuntaan ja vahvistetaan alueellista vakautta.

Tämä kaikki lisäksi kytkeytyy siihen, miten uskottavia puolustussuunnitelmat ovat ja miten niiden toteuttamisesta kuten harjoituksista ja muista viestitään Venäjän suuntaan.

Mitä pidemmäksi viive Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien välillä kasvaa, sitä kauemmin alueen puolustussuunnittelun toteutumista joudutaan odottamaan.

– Tällaisena jännitteisenä aikana, jolloin käydään sotaa Euroopassa, kaikki ylimääräinen aika tietysti herättää epävarmuutta. Mitä nopeammin näihin asioihin päästää kiinni, sitä nopeammin päästään rakentamaan Eurooppaan vakautta, jota kovasti kaivataan.