Asianajaja: Tukholman iskusta epäilty Akilov myöntää teon

Tukholman perjantaisesta terrori-iskusta epäilty Rahmat Akilov myöntää teon, sanoo hänen asianajajansa. Tukholmassa on meneillään vangitsemisoikeudenkäynti.

Asianajaja ilmoitti oikeudelle Akilovin myöntävän teon. Sen jälkeen käräjäoikeus päätti, että asian käsittelyä jatketaan suljetuin ovin, kuten syyttäjä on vaatinut.

Akilov itse ei sanonut mitään sinä aikana, kun toimittajat saivat olla oikeussalissa.

Akilovia on tutkittu epäiltynä siitä, että kuljetti kuorma-autoa, joka ajoi ihmisten päälle Tukholman ydinkeskustassa.

Iskussa kuoli neljä ihmistä, ja yhdeksän loukkaantunutta on yhä sairaalahoidossa. Akilov otettiin kiinni viisi tuntia iskun jälkeen.

Poliisi kertoi jo ennen vangitsemisoikeudenkäyntiä olevansa varma Akilovin syyllisyydestä.

Poliisin mukaan tämän syyllisyyteen ovat viitanneet kuulustelut, tekniset todisteet ja valokuvat.

Akilov on 39-vuotias uzbekki. Hän anoi vuonna 2014 Ruotsista oleskelulupaa, mutta hänelle ei myönnetty sitä.

Joulukuussa Akiloville annettiin neljä kuukautta aikaa poistua maasta. Kun näin ei käynyt, hänet etsintäkuulutettiin helmikuussa, mutta poliisi ei löytänyt häntä.

Poliisin mukaan Akilov on osoittanut kiinnostusta ääri-ilmiöihin kuten terrorijärjestö Isisiin, mutta mikään ei ole aiemmin viitannut siihen, että hän ryhtyisi terroritekoon.

Akilovin tunnustus ei vielä käytännössä merkitse kovinkaan paljon, tähdentää terrrorismitutkija Hans Brun uutistoimisto TT:lle.

– Tutkinta jatkuu ja vie aikaa.

Syyttäjän on tunnustuksesta huolimatta todistettava, että Akilov on tehnyt teon.

Brun tähdentää myös, että Akilovin psyykkisestä tilasta ei ole tietoa.

Tukholman iskun tutkintaa on puitu Ruotsin mediassa nojautuen laajalti myös nimettömiin poliisilähteisiin.

Useat lehdet ovat esimerkiksi kertoneet niihin vedoten, että Akilov olisi kuulusteluissa tunnustanut teon.

Ruotsin asianajajajärjestö arvostelee poliisia tietovuodoista ja sanoo niiden saattavan vaarantaa tutkintaa.

– Voi olla vaikeampi saada ihmistä tuomituksi, jos arkaluontoisia tietoja on vuotanut, kommentoi järjestön puheenjohtaja Bengt Ivarsson Sundsvall Tidning -lehdessä.

– Voi olla rikoskumppaneita, jotka ovat yhä vapaina, ja poliisin voi olla vaikeampi saada heitä kiinni. Tietovuodot voivat jopa aiheuttaa sen, että todistajanlausunnoista tulee vähemmän luotettavia.

Epäillyn kannalta vuodot voivat Ivarssonin mukaan johtaa siihen, että tämän oikeus asian oikeudenmukaiseen käsittelyyn vaarantuu.

– Epäillylle voi olla haitaksi, jos tunnustus vuotaa julki. Ihminen voi vetää takaisin tunnustuksensa, mutta tiedot ovat jo ulkona.