LVM: EU:n ilmastopaketin meriliikennekustannukset voivat heikentää kansantaloutta – Suomi haluaa, ettei sitä rokotettaisi talvimerenkulun päästöistä

Ilmastopolitiikka

EU:n ilmastopaketti lisäisi meriliikenteen kustannuksia tulevaisuudessa, mikä heikentäisi Suomen kansantaloutta, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö.

Meriliikenne on Suomen ulkomaankaupalle erittäin tärkeää. Noin 90 prosenttia Suomen viennistä ja 80 prosenttia tuonnista tapahtuu meriteitse. Kustannukset voivat muodostua Suomelle suuremmiksi kuin verrokkimaille, sillä Suomi sijaitsee kaukana päämarkkinoistaan ja talvimerenkulku lisää kuljetuskustannuksia.

Komission viime heinäkuussa esittelemien ehdotusten arvioidaan lisäävän kaikkia Suomen meriliikenteen kustannuksia 300–600 miljoonaa euroa vuosittain aikavälillä 2026–2030 ja tämän jälkeen vielä enemmän. Vuonna 2040 meriliikenteen kustannusnousu voisi olla vuodessa jo 1  000–1  700 miljoonaa euroa.

Kokonaiskustannuksista talvimerenkulun aiheuttama osuus olisi kolmelle ehdotukselle yhteensä 20–50 miljoonaa euroa vuonna 2030 ja 40–100 miljoonaa euroa vuonna 2040.

Jäissä kulkevan laivan polttoaineen kulutus voi kasvaa 20–60 prosenttia, mutta jäävahvistetut laivat kuluttavat enemmän polttoainetta myös avovesissä kulkiessaan. Vaikutukset ovat suurimmat Perämerellä.

Ilmastopaketissa meriliikenteeseen vaikuttavat etenkin asetus uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä, merenkulun päästökauppa ja energiaverodirektiivi.

–  Energiaverodirektiivissä halutaan poistaa meriliikenteen verovapaus EU:n sisällä, kertoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tiedotustilaisuudessa torstaina.

Suomi on ehdottanut EU-komissiolle mallia, joka poistaisi päästökaupasta talvisten meriolosuhteiden Suomelle aiheuttaman haitan. Jo pitkistä etäisyyksistä aiheutuu itsessään suhteellista kilpailuhaittaa.

Harakan mukaan neuvottelut EU:ssa ovat kesken.

Harakan mukaan Suomi pyrkii siihen, että ilmastopaketin kokonaisuus ei vesity. Huomioitavien erityisolosuhteiden pitää olla tietoperusteisia ja perusteltuja.

–  Kyseessä ei ole huutokauppa, jossa jokainen jäsenmaa toisi esiin omia toiveitaan, Harakka sanoo.

Harakan mukaan talvisen merenkulun osalta Suomi on pyrkinyt löytämään kumppaneita muista Itämeren maista, mutta maiden kannat eivät ole vielä tiedossa.

Liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksikön johtajan Päivi Antikaisen mukaan erityisolosuhteet koskevat voimakkaimmin Suomea, josta ei ole maantieyhteyttä Eurooppaan.

– Ruotsillakin on satamia, jotka pysyvät avoimena myös talviaikaan, Antikainen sanoo.

Harakan mukaan ilmastopaketti tulee vähentämään merkittävästi meriliikenteen päästöjä.

EU on sitoutunut vähentämään kaikkia kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Merenkulun olisi tarkoitus olla mukana päästökaupassa täysimääräisesti vuoden 2026 alussa.

– Neuvottelut etenevät Brysselissä melko reippaasti uudesti puheenjohtajamaan Ranskan johdolla, Harakka kertoo.

Jäsenmaiden yhteistä näkemystä yritetään muodostaa jo kesäksi. Tämän jälkeen edessä ovat vielä neuvottelut EU-parlamentin kanssa.

Harakka näkee päästökaupassa myös taloudellisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

– Suomalaiset yritykset kehittävät jo useita päästöjä vähentäviä teknologioita, kuten uudentyyppisiä laivamoottoreita ja roottoripurjeita, sanoo Harakka.

Erityisesti hyötyä voisi Harakan mukaan olla, jos muu maailma seuraa Eurooppaa päästövähennystoimissa myöhemmin.

Varustamoalalla pelätään, että kustannusvaikutukset saattavat olla jopa paljon arvioita suuremmat.

– Päästökaupan osalta on realistista odottaa, että päästöoikeuden hinta nousee tulevaisuudessa, sanoi Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala tiedotustilaisuudessa.

Harakan mukaan arvioihin liittyy suuria epävarmuuksia. Esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus ja hinnat ovat iso kysymysmerkki.

Tuurnalan mukaan pullonkaulaksi voikin muodostua uusiutuvien polttoaineiden saatavuus.

– Meillä on suuri huoli siitä, että uusiutuvia polttoaineita ei ole riittävästi saatavilla koko merenkulun tarpeisiin, Tuurnala sanoo.

Erityisesti meriliikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan asetuksen odotetaan vähentävän meriliikenteen päästöjä tehokkaasti. Ministeriön mukaan asetus vähentäisi Suomen kauppa- ja matkustajaliikenteen hiilidioksidipäästöjä 10–15 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2030 mennessä.