Analyysi: Ylivelkaantuminen on kuin päihdeongelma

Suomalaisten ylivelkaantumisen hillitsemiseksi olisi ryhdyttävä toimiin, pelkkä valistus ei riitä, toimittaja Meri Alaranta-Saukko kirjoittaa analyysissaan
Analyysi

Samalla kun valtionvelka kasvaa, ylivelkaantuneiden kansalaisten määrä rikkoo Suomessa jatkuvasti ennätyksiä.

Syyskuun lopussa maksuhäiriömerkintä oli Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan 374 200 suomalaisella. Se on 5 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Eniten ongelmia on 25–44-vuotiailla miehillä, joista peräti 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä.

Uutena ilmiönä on eläkeläisten velkaantuminen.

Ylivelkaantuminen on iso kansantaloudellinen ongelma, sillä se sysää maksuhäiriöisen monella tavalla yhteiskunnan ulkopuolelle.

Velkakurimuksessa elävän on vaikea työllistyä. Ulosotossa oleva juuttuu kannustinloukkuun, sillä työssäkäynti ei kannata taloudellisesti.

Maksuhäiriöinen ei saa asuntolainaa, kotivakuutusta eikä puhelinliittymää.

Velka myös sairastuttaa ihmisen. Tämä käy ilmi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen pari vuotta sitten julkaistusta tutkimuksesta.

Pitkäaikaiset maksuvaikeudet olivat erityisen selvästi yhteydessä psykooseihin ja diabetekseen.

Velka myös sairastuttaa ihmisen.

Toisaalta kansalaisia kehotetaan kuluttamalla pitämään talouden rattaat pyörimässä.

Nuukuuteen perinteisesti kasvatetut suomalaiset ovat nopeassa tahdissa omaksuneet uudenlaisen elämäntavan.

Ekonomistitkin ovat huomauttaneet, että talouden hienoinen kasvu tällä hetkellä perustuu kotitalouksien osalta velalla kuluttamiseen.

Ylivelkaantumisen syynä ei silti läheskään aina ole harkitsematon rahankäyttö.

Usein siihen johtaa sairaus tai työttömyys. Monen maksuhäiriöisen taustalla on mielenterveys- tai päihdeongelmia.

Edelleen on heitäkin, jotka riutuvat velkaorjuudessa 90-luvun laman seurauksena.

Eduskunnassakin ylivelkaantumisen haasteisiin on havahduttu.

Asian on nostanut esille muun muassa kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.), joka viime marraskuussa penäsi hallitukselta toimia ylivelkaantumisen syiden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi.

Hiljattain kansanedustaja Simon Elo (ps.) esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen nuorten talousahdingosta.

Viime viikolla liuta kansanedustajia allekirjoitti aloitteen pikavippien korkokattosääntöjen tarkentamisesta.

Kuluttajansuojalain mukaan alle 2 000 euron pikavippien korko saa olla korkeintaan 50 prosenttia lisättynä viitekorolla.

Sääntöä kuitenkin kierretään, ja luottojen kokonaiskorot saattavat nousta jopa 400 prosenttiin. Kovin kauaa ei ole siitä, kun yli 16 prosentin korkoa pidettiin koronkiskontana, siis rikoksena.

Takuu-Säätiön toiminnanjohtajan Juha Pantzarin mielestä tärkeintä olisi saada suomalaiset elämään ilman velkaa.

Lain hienosäädöllä ongelmia ei voida suitsia. Kun entiset porsaanreiät tukitaan, uusia avautuu. Samat tuotteet paketoidaan toisenlaisiin kääreisiin.

Kansa kaipaa helppoja tapoja kuluttaa.

Mainokset pursuavat kotisohvalla kännykkää näpräävän silmille. Pikavippeihin sortuu helpoimmin se, joka jo on ahtaalla.

Mainonta olisikin ensimmäinen korjattava epäkohta.

Google esimerkiksi on kieltänyt luottomainonnan hakukoneessaan, niputtanut ne huumeiden, prostituution ja asekaupan kanssa samaan kategoriaan.

Mainonta olisi ensimmäinen korjattava epäkohta.

Pantzar vertaa ylivelkaantumista päihdeongelmiin. Väestötasolla päihteiden käyttöä voi vähentää hankaloittamalla saatavuutta ja nostamalla hintaa, mutta kokonaan kansa ei poppakonsteilla raitistu.

Pääosassa on ehkäisevä työ; saada ihmiset ymmärtämään, mitä velaksi eläminen tarkoittaa.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen on julkisuudessa peräänkuuluttanut kouluihin lisää taloudelliseen sivistykseen tähtäävä opetusta.

– Elämme luottoyhteiskunnassa. Kielloilla ongelmaa ei hoideta, tarvitaan osaamista, hän sanoo.

Kurvinen viittaa myös ankariin korkoihin ja muistuttaa, että rikoslain koronkiskontapykälät ovat edelleen voimassa.

Kohtuuttomista koroista pitäisi nostaa syytteitä ja katsoa, mihin ne johtavat.

– Aivan kuten ääriliikkeiden kohdalla, tässäkin pitäisi hyödyntää olemassa olevaa lainsäädäntöä.

Yksi iso ongelma on se, että velkaa myönnetään maksuhäiriömerkinnän puuttumisen perusteella eikä sen perusteella, onko hakijalla varaa luottoon.

Luottorumba saattaa pyöriä pitkään ennen kuin maksuhäiriömerkintä tulee.

Velanantajat voivat yliluotottaa ihmisiä, ilman että joutuvat siitä vastuuseen.

Takuu-Säätiö on markkinoinut positiivisen luottotiedon rekisterin puolesta. Se paljastaisi tiedot henkilön kaikista luotoista.

Reilut kolme vuotta sitten oikeusministeriö teetti asiasta selvityksen, mutta totesi, ettei tarvetta lainsäädäntötoimiin ole.

Johonkin ylivelkaantumisen hillitsemiseksi olisi kuitenkin ryhdyttävä. Pelkkä valistuskaan ei riitä.

Ensimmäiseksi kannattaisi rauhassa kartoittaa koko luotonantojärjestelmä ja miettiä, mitä voitaisiin tehdä normaalin elämän invalidisoivien velkakurimusten estämiseksi.