Analyysi: Venäjän puolustusteollisuudella on nyt kulta-aika
Venäläisen sananparren mukaan toisille sota on onnea, toisille se on kuin oma äiti.
15 000 äidille, joiden lapset ovat Syyriassa, sota tarkoittaa jatkuvaa huolta menettää oma lapsi vieraassa maassa, vieraassa sodassa.
Mutta risteilijöiden ja pommien valmistajille sota on työn ja hyvän ansion takuu.
Teollisuuslaitoksilla, jotka valmistavat puhtaasti siviilituotteita, ajat ovat vaikeat. Investointeja ei ole, luotot ovat isoja (korot 20 prosenttia), suurtilauksia on vähän. Nyt on kriisi.
Puolustuksessa työskentelevillä teollisuuslaitoksilla (OPK) sen sijaan on kulta-aika.
Teollisuus- ja kauppaministeriön tietojen mukaan sotateollisuuslaitosten volyymi on kasvanut vuodesta 2014 15,5 prosentilla. Uskon, että tämän vuoden aikana kasvu hyppää 20 prosenttiin ja jopa ylemmäksi.
Venäjän OPK on yhtä kuin puolitoista tuhatta tehdasta ja yli kaksi miljoonaa työntekijää. Niillä on tilauksia ja kasvavia palkkoja (kuluvana vuonna ne kasvoivat 15 prosenttia).
Keskipalkka sotateollisuusalalla on 35 tuhatta ruplaa eli 500 euroa. Se on Venäjällä on melko hyvä. Hallitus on luvannut, että viiden vuoden päästä ansio alalla kasvaa kaksinkertaiseksi.
Ensi vuoden budjetista päätellen hallitus toteuttaa lupauksensa.
Armeija on presidentti Vladimir Putinin lempilapsi. Hän on luvannut ajanmukaistaa armeijan vuoteen 2020 mennessä.
Ajanmukaistamisohjelmasta on toteutettu vasta 20 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että sotateollisuus tulee turvautumaan valtion tilauksiin vielä viisi vuotta.
Valtion tilaus on hyvin edullista, koska hallitus maksaa 80 prosenttia tilauksen summasta ennen työn alkua. Tämä mahdollistaa sen, että teollisuuslaitokset pärjäävät ilman kalliita pankin luottoja.
Lisäksi hallitus maksaa laitoksille kaikki kulut, jotka laitokset käyttävät työntekijöiden ja insinöörien koulutukseen ja tuotannon uudistamiseen.
Parlamentti alkaa käsitellä ensi vuoden budjettia joulukuussa. Hallitus ehdottaa, että 20 prosenttia budjetista varataan sotilastarpeisiin.Tämä on 25,5 miljardia ruplaa enemmän kuin tänä vuonna.
Rahaa tulee sekä armeijan uudistamiseen että sotaan Syyriassa, missä yhden päivän pommitukset plus palveluskunnan ylläpito syövät neljä miljoonaa dollaria.
Mutta hallituksella ei ole ylimääräistä rahaa. Valtiovarainministerin mukaan myös reservit loppuvat. Siksi hallitus päätti supistaa sosiaalimenoja.
Jos parlamentti hyväksyy budjettiluonnoksen (mitä en epäile), niin ensi vuonna eivät nouse eläkkeet, avustukset, stipendit eivätkä virkamiesten ansiot.
Samassa tarkoituksessa hallitus suunnittelee jopa hyväpalkkaisten virkamiesten vuosilomien vähentämistä 65 päivästä 45 päivään.
Minulle, kuten 40 miljoonalle muulla eläkeläisille, hallitus päätti korvata inflaatiovahinkoa vain 4 prosentilla 14 prosentin asemesta. Eli vuositappioni hallituksen toimien johdosta ylittävät 15 000 ruplaa.
Kansa tietysti kannattaa Putinia armeijan ja sotateollisuuden uudistamisessa.
Kymmenen vuotta sitten vanhemmat eivät halunneet panna lapsiaan armeijaan. Silloinen armeija muistutti anarkistista koplaa.
Nykyään on oikein hauska katsella venäläistä sotilasta. Hänellä on hyviä ja kauniita kenkiä ja vaateita. Hänellä on uusi ase.
Häntä syötetään yhtä hyvin kuin suomalaista sotilasta. Häntä koulutetaan nykyaikaisten sotavaatimuksien mukaan. Kansa on alkanut ylpeillä sellaisesta armeijasta.
Kummallinen tämä Venäjän kansa. Valtio käy sillä murtovarkaissa, mutta se vain kehuskelee valtion johtajaa.
Valeri Mitenjov
Kansa toivoo tietysti, että armeija ja sotateollisuus kehittyisivät edelleenkin.
Mutta kansa ihmettelee sitä, että hallitus on ilman selityksiä ottanut kansalta rahat. Ei presidentti eikä pääministeri ole viitsinyt antaa kansalle tästä selvitystä.
Kansan ja ammattiliittojen reaktioista on hyvin vaikea sanoa mitään, koska sosiaalipalvelut eivät ole kysyneet väestön mielipidettä aiheesta.
Mutta heti kun ensi vuoden budjetin luonnos oli välitetty duumaan, valtion mielipidetutkimuskeskus (VSOM) ilmoitti, että presidentti Putinin suosio on kasvanut neljä prosenttia ja on nyt 90 prosentin tasolla.
Jos sen pitää paikkansa, en voi muuta kuin sanoa: kummallinen tämä Venäjän kansa. Valtio käy sillä murtovarkaissa, mutta se vain kehuskelee valtion johtajaa.