Analyysi: Stubb spurttaa kuninkuusmatkalle, mutta EU-komission puheenjohtajuus jäänee vain haaveeksi

Alexander Stubb jakaa todennäköisesti liikaa mielipiteitä tullakseen valituksi Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkaaksi, Santeri Lampi kirjoittaa analyysissaan29EU:n huippuviroista Alexander Stubbille voi kelvata himmeämpikin mitali.
Uutisanalyysi

Ilman EU:ta olisin vain Alx Stbb.”

Poskettomuudessaan huomion vangitseva kampanjamainos on taattua Alexander Stubbia.

Altavastaajana komission puheenjohtajakisaan pinkaissut ex-pääministeri hehkuttaa EU:ta ujostelematta ja tuulettaa samalla populistien vaalimaa tunkkaista kuvaa unionin nykytilasta.

Euroopan investointipankin varapääjohtajana toimiva Stubb jakaa todennäköisesti liikaa mielipiteitä tullakseen valituksi Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkaaksi, EU-slangilla Spitzenkandidaatiksi.

Kiivas eurooppalaisten arvojen puolustaminen Unkarin ja Puolan rettelöiviä hallituksia vastaan sopisi yhtä hyvin ranskalaisen liberaalipresidentti Emmanuel Macronin suuhun.

Stubbia valovoimaisempaa EU-mannekiinia on sinänsä vaikea kuvitella, mutta ehdokkaan irtiotot voivat olla liikaa EPP:n konservatiiveille.

Stubbin haaveiden tiellä seisoo erityisesti EPP-ryhmää luotsaava saksalainen Manfred Weber, jolle liittokansleri Angela Merkel on tiettävästi luvannut tukensa.

Weber on vältellyt ajautumista törmäyskurssille oikeusvaltioperiaatetta nakertavien Visegrad-hallitusten kanssa, toisin kuin Stubb.

Liikkeissään varovainen kristillisdemokraatti olisi epäilemättä EU:n viestinviejänä yhtä harmaa hahmo kuin nykyinen ykköskomissaari Jean-Claude Juncker.

Ensi vuoden loppupuolella hihansa käärivän komission uusi puheenjohtaja valitaan todennäköisesti niin kutsutulla kärkiehdokasmenettelyllä.

Eurovaalien jälkeen parlamenttiryhmät tyrkyttävät valitsemiaan ehdokkaita toisilleen ja EU-jäsenmaille.

Tällöin parlamentin suurimman puolueryhmän Spitzenkandidaatilla on puheenjohtajuuteen tukevin kiinnitys.

Kärkiehdokasmenettely ei ole laillisesti sitova toimintaperiaate, sillä EU-jäsenmaiden johtajat voivat periaatteessa valita komission johtoon kenet tahansa.

Käytännössä päämiehet kuitenkin siunaavat parlamentin hyväksymän ehdokkaan, sillä suorilla vaaleilla valitun parlamentin painoarvoa halutaan kunnioittaa.

EPP valinneekin komission seuraavan ykkösnimen kokouksessaan Helsingissä marraskuun alussa.

Spekulaatiot Junckerin seuraajasta ottavat kierroksia, sillä EU joutuu vääjäämättä reagoimaan liutaan ennennäkemättömiä haasteita.

Puheenjohtajalle sälytetäänkin vastuu muun muassa komission poliittisten suuntaviivojen vetämisestä.

Ilmastonmuutoksen, pakolaiskriisin, päätään nostavan oikeistopopulismin ja uhkaavien kauppasotien puristuksissa EU-maiden katseet kääntyvät komissioon, jolta odotetaan toteuttamiskelpoisia visioita 2020-luvulle.

Vaikka Stubb jäisi nuolemaan näppejään EPP:n sisäisessä kilvassa, hän voi heittäytyä luontevasti mukaan tuolileikkiin muista EU:n tärkeistä viroista.

Onkin selvää, että Stubbin ympärillä pyörivän huikean mediamyllyn noste kantaa yli eurovaalien.

Silloin haetaan sopivia nimiä esimerkiksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja parlamentin puhemiehen huippuvirkoihin.

Stubbin ympärillä pyörivän huikean mediamyllyn noste kantaa yli eurovaalien.

Spitzenkandidat-hankkeellaan Stubb ilmoittautui epäsuorasti mukaan myös Suomen komissaaripeliin.

Tie puoluetoveri Jyrki Kataisen seuraajaksi voi kuitenkin tyssätä ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin, sillä komissaarisalkun saajan päättää perinteisesti pääministeripuolue.

Gallupien perusteella ratkaisun avaimet näyttäisivät menevän demarijohtaja Antti Rinteen taskuun.

Tuskin mikään hallitusneuvotteluiden lehmänkauppa saisi demareita luopumaan komissaaripestistä.

Vaikka Stubb singahti välittömästi vedonlyöntitilastojen kärkeen, ennakkosuosikin viitta Helsingin kokouksessa on tiukasti Weberin harteilla.

Stubbin ehdokkuus on silti hyväksi kärkiehdokasmenettelylle ja komissiolle, sillä valtaryhmä EPP joutuu puntaroimaan linjaansa.

Lisäksi salainen lippuäänestys tarjoaa pienten EU-maiden edustajille mahdollisuuden näpäyttää parlamentin ykkösvirkoja rohmuavia saksalaisia.

”Haluan olla uuden sukupolven ehdokas, vaikka käytänkin kaksiteholaseja”, Stubb, 50, hauskuutti mediaa kampanja-avauksessaan.

Unionin kannalta ei olekaan pahitteeksi, jos edistykselliset tasa-arvon, oikeusvaltion ja digitalisaation teemat saavat huomiota Stubbin vanavedessä.

Vaikka kokoomuslaisen poliittisesta urasta ja näkemyksistä olisi mitä mieltä tahansa, on komissaarityrkyn kunnianhimolle paikallaan nostaa hattua yli puoluerajojen.