Analyysi: Pirkanmaan vaalipiirissä keskustan valttina ovat nuoret kaupunkilaiset
Pirkanmaan vaalipiirissä keskustalaiset katseet kohdistuvat erityisesti Tampereelle.
Maakunnan keskuskaupungin keskustalainen kestosuosikki Mikko Alatalo jättää eduskunnan, mutta tilalle on pyrkimässä lukuisia nälkäisiä nuoremman polven yrittäjiä. Vahvan henkilökannatuksen keränneen Alatalon äänet eivät tosin välttämättä periydy keskustalle.
Keskustan edellinen puoluesihteeri Jouni Ovaska, 32, oli jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa lähellä läpimenoa. Hän oli vertailuluvuissa ensimmäinen eduskunnan ulkopuolelle jäänyt pirkanmaalainen. Keskusta oli tuolloin lähellä neljättä paikkaansa 19 edustajan vaalipiirissä.
Tämän jälkeen Ovaska on muuttanut Hämeenkyröstä Tampereelle ja päässyt kaupunginvaltuustoon korkeimmalla keskustalaisella äänimäärällä.
Jos aiempi menestys Hämeenkyrön ja Ikaalisten alueella, uudet kannukset Tampereella sekä näkyvyys keskustan puoluesihteerinä vuosilta 2016–2018 auttavat, on Ovaska vahvasti mukana läpimenijöitä veikkailtaessa.
Istuvat kansanedustajat Arto Pirttilahti ja Pertti Hakanen ovat vahvoilla. Keskustan listoilta eduskuntaan valitut eivät ole pudonneet 2000-luvun vaaleissa, joten mänttä-vilppulalainen Pirttilahti ja sastamalalainen Hakanen tuskin joutuvat pelkäämään paikkojensa puolesta.
Keskusta voi listan puolesta luottaa myös tulevaisuuteensa. Ehdokaskattaus on nuorin aikoihin. Nuoremman polven ehdokkaat asuvat kaikki siellä, minne väestö keskittyy, eli Tampereella ja Tampereen kyljessä.
Ovaskan lisäksi Tampereen valtuutetut Vilhartti Hanhilahti, 30, ja Kalle Kiili, 36, ovat saaneet valtuustoon pääsystään nostetta. Myös keskustanuorten puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen Suvi Mäkeläinen, 24, vaikuttaa Tampereella. Mäkeläinen on toiminut myös Tampereen ylioppilaspolitiikassa.
Tamperelainen on myös keskustanuorten piirin puheenjohtaja Joonas Soukkio, 21. Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja Aino-Riikka Simula, 23, asuu Vesilahden ympäryskunnassa. Vesilahdelta on ehdolla myös 36-vuotias näyttelijä Harri Penttilä.
Tamperelaisista löytyy myös kokemusta. Laila Koskela on istunut eduskunnassa aiemminkin, ensin perussuomalaisena, sitten keskustalaisena. Puoluetta vaihdettuaan Koskela ei tosin enää päässyt läpi vuoden 2015 vaaleissa. Mielenkiintoinen nimi on myös vuoden 1993 Miss Suomi Tarja Smura. Sosionomi Smuralla on myös jonkin verran paikallista tunnettuutta sote-sektorilla.
Tuttuja kestomenestyjiä on toisaalta listalta poissa. Ari Lamminmäki ja Raili Naskali eivät ole eduskuntaan edenneet, mutta he ovat kuitenkin tuoneet puolueelle tukevan ja varman äänipotin lukuisissa vaaleissa.
Keskustan lista on kattava otos eri ammattitaustoja ja elämäntilanteita. Ongelmana voidaan tosin pitää alueellista epätasaisuutta. Pienestä Vesilahden kunnasta ehdokkaita on peräti neljä, kun taas suuremmat Tampereen ympäryskunnat Ylöjärvi, Nokia ja Pirkkala, sekä maakunnan laitamien suuremmat väestöryppäät Akaa ja Valkeakoski ovat ilman omaa ehdokasta.
Pirkanmaan keskustapiirin puheenjohtaja Tuukka Liuha tosin muistuttaa, että aluerajat eivät ole ratkaiseva syy pirkanmaalaisten äänestyspäätöksille.
– Enemmän täällä äänestetään henkilöä, ja kotikunnalla on vähemmän merkitystä. Istuvien edustajiemmekin peruskannatus tulee toki heidän omilta alueiltaan, mutta niillä äänillä ei mennä läpi. Suosittu henkilö kerää tasaista kannatusta ympäri maakunnan, ja hänellä voi olla vahvoja tukialueita aivan toisella laidalla vaalipiiriä.
Pirkanmaalla tulee vapautumaan rutkasti tilaa muille puolueille sinisten myötä. Sekä vuosina 2011 että 2015 perussuomalaiset sai kovan kannatuksen ja neljä paikkaa vaalipiiristä, mutta puolue ei voi tähän enää luottaa.
Suurin osa perussuomalaisten kannatuksesta tuli nykyisille sinisille. Neljästä perussuomalaisesta jäljellä on vain Sami Savio. Sinisten Lea Mäkipää ja Martti Mölsä eivät ole enää näissä vaaleissa ehdolla, ja Tiina Elovaara tuskin pystyy tekemään ihmettä yksin.
Mielenkiintoista on nähdä, miten paljon sinisten edustajia äänestäneitä jää perussuomalaisiin. On mahdollista, että nämä äänestäjät etsivät maltillisempia vaihtoehtoja, ja tässä keskustallakin on saumansa.
Vihreät on matemaattisesti vahvoilla. Vihreille tärkeällä Tampereella puolueella on ehdokkaana monta kuntavaaleissa menestynyttä, joista yksikään ei vielä ole kansanedustaja. Kansanedustaja Olli-Poika Parviainen on toki valtuutettu, mutta vain listansa viidenneksi suurimmalla äänimäärällä. Konkariparlamentaarikko Satu Hassi taas ei ole valtuutettu. Vihreiden valtuustoääniharavat Anna-Kaisa Heinämäki ja Iiris Suomela sekä eduskuntaan paluuta yrittävä Oras Tynkkynen ovatkin vahvoilla.
Suurimman puolueen asemasta kisaavat SDP ja pitkään maakunnan suurimman asemaa pitänyt kokoomus. SDP:n kuntavaalimenestys Tampereella ja myötäinen galluptuuli voivat kääntää vaakakupin punatiilenväriseen suuntaan. Molemmilla on tällä hetkellä neljä edustajaa.
Edellisvaaleissa kokoomus oli Pirkanmaalla vain hieman SDP:n edellä. Kokoomuksen prosenttiluku oli 19,7, SDP:lla se oli 19,5. Vaaleissa tuli muutama prosenttiyksikkö tappiota kummallekin. Perussuomalaiset tuli kolmanneksi 17,8 prosentin lukemilla ja keskusta nosti kannatustaan vuoden 2011 10,4 prosentista 16,6, prosentin tasolle.
Vihreiden kannatus oli 10,3. Yhdet edustajat menivät 7,8 prosenttia saaneelle vasemmistoliitolle ja 4,9 prosenttia keränneille kristillisdemokraateille. Vasemmisto ja kristilliset saanevat jälleen yhdet edustajat.
Keskustan piiripomo Liuha uskoo, että pirkanmaalaisia puhututtaa vaaleissa moni keskustaa hyödyttävä teema.
– Esimerkiksi sote-uudistuksen eteneminen maakunnassa on suuri keskusteluaihe. Uudistus on edennyt täällä hyvää vauhtia. Samoin Pirkanmaalla on menossa lukuisia liikennehankkeita, joissa näkyvät myös keskustan ansiot hallituspuolueena.