Alueelliset erot kiinteistömarkkinoilla vahvassa kasvussa
Kiinteistömarkkinat ovat vahvassa murroksessa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Markkinoiden polarisoituminen on johtanut siihen, että sijainnilla ja kiinteistön toimivuudella on yhä suurempi vaikutus arvoon. Kiinteistömarkkinoiden muutoksista ja kiinteistöarvioijien roolista keskusteltiin Keskuskauppakamarin järjestämässä Kiinteistönarviointipäivässä.
Kansainvälisen kiinteistöalan neuvonantopalveluja tarjoavan JLL:n johtaja Tero Lehtosen mukaan yritysten toiveet toimitiloista ovat muuttuneet muun muassa liiketoimintasyklien lyhentymisen ja osaavasta työvoimasta käytävän kilpailun myötä. Lehtonen veti paneelikeskustelun Keskuskauppakamarin Kiinteistönarviointipäivän ArviointiPajassa, jossa keskusteltiin markkinoiden muutoksesta ja siitä, mitä arvioitsijan tulee ottaa huomioon ja miten sijoittajat näkevät tilanteen.
– Kiinteistömarkkinat ovat perinteisesti kehittyneet vakaasti ilman suuria mullistuksia. Tilanne on muuttunut viime vuosien myötä. Markkinat ovat myös polarisoituneet samalla kun kiinteistöjen arvot ovat historiallisen korkealla tasolla. Monelle yritykselle perinteinen toimistotila ei enää kelpaa, hän sanoo.
Verkkokaupan suosio on lisännyt Lehtosen mukaan sijoittajien kiinnostusta varastotiloihin. Isoilla kansainvälisillä verkkokaupoilla ei kuitenkaan ole tarvetta rakentaa suuria keskusvarastoja Suomeen, sillä muutama pienempi keskus riittää yleensä logistiikkavirtojen hallitsemiseksi.
– Parhaimmilla paikoilla sijaitsevien modernien tilojen kysyntä kasvaa ja kakkostason kiinteistöjen arvo tippuu. Markkinoiden polarisoituminen on johtanut siihen, että sijainnilla ja kiinteistön toimivuudella on yhä suurempi vaikutus arvoon, hän sanoo.
Alueelliset erot ovat Lehtosen mukaan vahvassa kasvussa. Isoissa kaupungeissa hyvällä sijainnilla olevat kauppakeskukset pärjäävät pääsääntöisesti hyvin, kun taas pienemmillä paikkakunnilla liikennevirtojen ulkopuolella sijaitsevat keskukset menettävät asiakkaitaan. Monen kakkosluokan toimistotilan vuokrataso on tippunut merkittävästi.
– Muutamat kaupungit ovat omilla päätöksillään edesauttaneet keskustan näivettymistä. Isojen liikekeskusten rakentaminen kaupungin ulkopuolelle on muuttanut asiakkaiden kulutustottumuksia. Monessa kaupungissa mietitään nyt, miten keskustan elinvoimaisuus olisi mahdollista palauttaa, Lehtonen sanoo.
