Ajatteletko, että kyykäärmeiden väheneminen on vain hyvä asia? – Niin moni muukin, mutta pelätty peto on ihmiselle myös hyödyllinen

Kyykäärmeiden kannat ovat vähentyneet ja vähenemässä Suomessa.

Varsinkin rakentaminen ja maantiet pilkkovat eläinten elinympäristöt niin sirpaleisiksi, että monipuolista ympäristöä vaativa kyy voi hävitä paikoista, joissa sitä on aiemmin tavattu.

– Kyy on niitä eläimiä, jotka tarvitsevat häiriötöntä, rauhallista ja samalla monimuotoista elinympäristöä. Kyyn selviäminen vaarantuu, jos yksikin osa sen vaatimasta maisemamosaiikista pettää, sanoo matelijoihin ja sammakoihin erikoistunut tutkijatohtori Jarmo Saarikivi Helsingin yliopistosta.

Kyyn on ensinnäkin löydettävä sopiva talvehtimispaikka, kuten etelärinteen kivikko.

Toisaalta se tarvitsee kesän elinalueita, kuten järvenrantoja, soiden laitamia tai niityn pientareita, joissa riittää saalista.

Kaikkien näiden alueiden on Saarikiven mukaan myös sijaittava suhteellisen lähellä toisiaan.

Joku saattaa päätellä, että kyiden hupeneminen ei ole menetys vaan pikemminkin hyvä asia. Asiaa kannattaa kuitenkin katsoa tarkemmin.

– Kyyllä on myös ihmiselle hyödyllisiä vaikutuksia. Se esimerkiksi pitää kurissa punkkeja levittävien pienjyrsijöiden kantoja, muistuttaa WWF Suomen suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki.
Saarikivi vahvistaa, että käärmeet tekevät tällaisia ”ekosysteemipalveluita”.

Saarikivi pitää kyyn kannalta toiveita herättävänä, että suomalaisten asenteet sahanteräkuvion kantajaan ovat parantumassa.

– Kyyvaino on vähentynyt. Kyyviha kylläkin elää hyvin vahvana iäkkäämmässä väestössä. Nuoriso näyttää kuitenkin ymmärtäneen, että luonnossa voi olla myös eläimiä joista emme erityisemmin pidä, mutta siitä huolimatta niilläkin on oikeus olla olemassa.

Koska kyy on vaativa ellei nirso elinolojensa suhteen, sen näkeminen luonnossa on Saarikiven mukaan myös merkki siitä, että olet osunut hyvälle, luonnontilaiselle paikalle.

Kyy on vaihtolämpöinen eläin, joten sen voisi olettaa hyötyvän siitä, jos ja kun Suomen ilmasto lämpiää. Asetelma ei kuitenkaan ole noin yksioikoinen.

– Jos esimerkiksi käy niin, että talvipesän lämpö nousee kesken talven, horrostavan kyyn elintoiminnot alkavat vilkastua, ja se voi nääntyä pesäänsä kun vararavinto loppuu kesken, Niinimäki tietää.

Entä miten vaarallinen kyynpurema viime kädessä on, ja kannattaako amatöörin lähteä ottamaan kiinni sekä siirtämään pihaan ilmestynyttä kyytä?

– Kyllä käärmeenpuremaan tulee aina suhteutua vakavasti. On syytä hakeutua pureman jälkeen aina terveyskeskukseen. Jos pureman saanut on allerginen ampiaisenpistoille, voi kyynpuremasta seurata pahojakin allergisia reaktioita, sanoo Niinimäki.

Hän samalla painottaa sitä, että kyy puree vain tullessaan yllätetyksi.

Saarikivi puolestaan sanoo, että kyyn voi yrittää pyydystää pihasta ja siirtää muualle ”jos tietää, mitä on tekemässä”.