Äitiyslaki takaisi lapsen oikeudet – kansalaisaloitteeseen kerätään nimiä
Edellisen hallituksen tekemättä jättämä esitys äitiyslaiksi yritetään saada kansalaisaloitteella eduskunnan käsittelyyn.
Nimiä kerätään parhaillaan oikeusministeriön vuosina 2014–2015 laatimaan valmiiseen lakiluonnokseen.
Sillä halutaan taata yhdessä hedelmöityshoitoa hakeneen naisparin lapselle kaksi oikeudellista vanhempaa syntymästä lähtien.
Toinen äideistä voisi tunnustaa äitiytensä neuvolassa ennen lapsen syntymää, samoin kuin avoliitossa syntyvän lapsen isä voi tunnustaa isyytensä.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) ei halua vielä ottaa kantaa siihen, aikooko nykyinen hallitus antaa eduskunnalle esityksen äitiyslaiksi.
Hänen mukaansa äitiyslaissa säänneltäväksi esitettyjen käytännön ongelmien ratkaisemista tämän hallituskauden aikana puoltavat erityisesti kansainvälisten sijaissynnytysjärjestelyiden sekä naisparien lasten oikeusaseman tarkastelu.
– Asian käsittely on hallituksen sisällä kesken. Myös oma kantani on tällä hetkellä avoin, Lindström toteaa.
Yksi kansalaisaloitteen alullepanijoista on Väestöliiton puheenjohtaja Maria Kaisa Aula. Hänen mukaansa kyse on ihmisoikeusasiasta.
– Lapsen etu on pyrkiä kaikin keinoin siihen, että lapsella olisi alusta asti kaksi vanhempaa. Esimerkiksi isien etsimistä on vuosikymmenten mittaan tehostettu, Aula toteaa.
Nyt yksinäisellä naisella on mahdollisuus saada hedelmöityshoitoa, mutta jos hänellä on naispuolinen puoliso, lapsella ei olekaan kahta vanhempaa ilman perheen sisäistä adoptiota.
Aulan mukaan lapsilla tulisi olla elatuksen ja perintöoikeuden näkökulmasta sama asema syntymästä asti.
– Perheitä on monenlaisia mutta lasten aseman pitää olla selkeä. Tämä on siihen järkevä käytännön ratkaisu.
Lakiehdotus ei polje isien oikeuksia. Tunnustaminen olisi mahdollista vain, jos lapsi on saanut alkunsa luovutetuilla siittiöillä hedelmöityshoitoklinikalla eli valvotuissa oloissa eikä luovuttaja halua tulla tunnistetuksi.
Jos naisparin lapselle voidaan vahvistaa isä, tunnustaminen ei tule kysymykseen.
Nykyisessä järjestelemässä naisparit voivat hakea perheen sisäistä adoptiota lapsen syntymän jälkeen.
– Prosessi vie aikaa ja veronmaksajien rahoja. Se on turhaa resurssien haaskausta selvässä asiassa, Aula sanoo.
Hän korostaa kuitenkin, ettei byrokratian väheneminen ole pääasia.
– Tärkeintä on lapsen oikeuksien varmistaminen syntymästä asti.