Äärioikeisto pyrkii rekrytoimaan yhä nuorempia henkilöitä riveihinsä ja käyttää hyväkseen koronan tuomaa epävarmuutta

Äärioikeisto pyrkii käyttämään koronapandemian tuomaa epävarmuutta hyväkseen, arvioi radikalisaation ja ekstremismin ehkäisyn asiantuntija Tarja Mankkinen STT:lle.

Hänen mukaansa tuoreessa kehityskulussa niin sanotut radikaalit ideologiahybridit eli koronakriittisyys, salaliittoteoriat ja false government -ajattelu paiskaavat osittain kättä.

– Koko kentästä on tullut haastavampi. Iso kysymys on, että saavatko tavalliset ihmiset tartuntapintaa näistä uusista elementeistä, eli voivatko he lipsahtaa tukemaan äärioikeistolaisia ryhmiä tätä kautta, sanoo tällä hetkellä EU-komission sisäasioiden osastolla työskentelevä Mankkinen.

Tämä ei luonnollisesti tarkoita, että esimerkiksi yksittäinen koronarokotuksia epäilevä henkilö ajautuisi tukemaan äärioikeistoa. Äärioikeisto on kuitenkin onnistunut hyödyntämään sitä epävarmuutta, minkä koronapandemia on synnyttänyt, sillä se on ammentanut todellisen maailman tapahtumista kimmoketta toiminnalleen.

Monimutkaisiin kysymyksiin tarjotaan yksinkertaisia vastauksia, ja eliittiä syytetään ja epäillään monista asioista.

– Epävarmuuden keskellä tarjotaan jotain muuta tilalle, kuten äärioikeistolaista maailmankuvaa, jossa on hirveän selkeät sukupuoliroolit ja maailmanjärjestys. Se saattaa houkuttaa, koska moni varmasti tuntee pitkään jatkuneena korona-aikana turvattomuutta ja epävarmuutta.

Yksi esimerkki, jossa false government -ajattelu, salaliitot ja äärioikeiston teoriat sekoittuivat, oli viime vuoden hyökkäys Yhdysvaltain kongressiin.

– Salaliittoteoriat ovat hirveän tärkeitä tässä. Niiden kautta viestitään epäluuloa yhteiskuntaa ja yhteiskunnan toimintaa kohtaan. Ikään kuin äärioikeiston tarjoama uusi yhteiskuntajärjestys olisi vaihtoehto.

Nyt esimerkiksi Yhdysvalloissa seurataankin, miten tiivisti erilaiset salaliitot ja koronakriittisyys kytkeytyvät äärioikeistolaiseen toimintaan.

Suojelupoliisi on arvioinut äärioikeiston uhkan kohonneen Suomessa. Euroopan tasolla suuria yksittäisiä iskuja ei ole tehty paljon, mutta se ei tarkoita, ettei asia olisi uhka.

– Jos katsoo tekojen määrää ja menetettyjen ihmishenkien määrää näissä teoissa (globaalisti), ne ovat varsin korkeita. Tutkimuslaitoksien selvitysten mukaan teot jakautuvat yksittäisiin tekoihin, minkä vuoksi iskut eivät näyttäydy niin suurina, Mankkinen sanoo.

Ilmiötä seurataan Mankkisen mukaan kaikissa Euroopan maissa. Suomi ei ole tapahtumille immuuni, sillä internetin kautta kaikki eurooppalaiset ilmiöt leviävät myös tänne. Siksi esimerkiksi nuorisotyöntekijöitä on koulutettu tunnistamaan ja puuttumaan radikalisaatioon.

Tarkoituksena on saada työhön mukaan ihmisiä, jotka ovat luontevasti esimerkiksi nuorten kanssa tekemisissä päivittäin.

– Äärioikeisto pyrkii rekrytoimaan yhä nuorempia henkilöitä. Pelastakaa Lapset -järjestö on tehnyt selvityksen siitä, mitä netissä liikkuu ja miten ihmisiä tavoitetaan. Järjestö on järjestänyt sen pohjalta koulutusta nuorisotyöntekijöille, miten he voisivat tunnistaa radikalisaatiota ja puuttua siihen, hän sanoo.

Toinen Suomessa huolta herättänyt ilmiö on vierastaistelijat ja radikaali-islamistinen terrorismi.

Suomessa vierastaistelijoiden ja äärijärjestö Isisin riveihin lähteneiden naisten osalta tilanne on yhä sama kuin ennen pandemiaa. Syyrian al-Holin leiriltä tehtävät naisten ja lasten palautukset ovat koronapandemian vuoksi hidastuneet. Nyt leiriltä on palautettu kaksi kolmasosaa leirillä olleista.

Syytteitä Suomeen palanneille ei ole nostettu. Poliisi on tehnyt naisten osalta tutkintaa ja esiselvitystä siitä, onko heistä syytä käynnistää esitutkintaa. Aiemmin on useaan otteeseen arvioitu, että mahdollinen todisteiden keruu mahdollisista rikoksista ei tulisi olemaan helppoa.

Muualla Euroopassa joitain tutkintoja on käynnissä, ja myös tuomioita on annettu. Esimerkiksi Ruotsi tuomitsi viime vuonna vankeuteen myös äärijärjestö Isisin riveihin lähteneen naisen, koska tämä oli vienyt lapsensa epäinhimillisiin oloihin Pohjois-Syyriaan.

Mankkinen ei kommentoi yksittäisiin palautettuihin liittyviä mahdollisia turvallisuusuhkia tai heihin kohdistettuja viranomaistoimenpiteitä. Yleisellä tasolla hän kommentoi, että naisia ja lapsia on pyritty kotiuttamaan ja edistämään heidän asettumistaan.

– Yksi ajatus on se, että saadaan oma ja lapsen elämä kuntoon. Ihmiset ovat olleet oloissa, jossa ei ole turvallisuutta, lämpöä, ruokaa tai lääkäripalvelua. Se on arkista mutta tärkeää työtä, koska ihmisen ajatteluun vaikuttaa myös se, mikä hänen elämäntilanteensa on, Mankkinen sanoo.

Al-Holin leiriä ylläpitävät kurdijoukot ovat vanginneet myös useita äärijärjestö Isisiin kuuluneita miespuolisia taistelijoita.

Heidän kohdallaan avoimia kysymyksiä ovat muun muassa, missä käydään oikeutta ja miten vankiloissa olevat ylipäätään saadaan oikeuden eteen.

Sisäministeriöstä virkavapaalla oleva Mankkinen ei kommentoi yksityiskohtia mahdollisista oikeudenkäynneistä, koska asia on ulkoministeriön ja oikeusministeriön vastuulla.

Äärijärjestö Isisin uhka on nyt merkittävä etenkin Euroopan ulkopuolisilla alueilla, Mankkinen sanoo.

Isis toimii yhä muun muassa Irakissa ja Syyriassa, vaikka sen kalifaatti on tuhoutunut. Lisäksi se on levinnyt myös Aasiaan ja Afrikkaan.

Myös propagandaa leviää yhä verkossa.

– Vaikka kalifaatti fyysisenä alueena on hävinnyt, ideologinen kalifaatti on edelleen olemassa ja elää verkossa. Siellä levitetään tulkintaa, että kalifaatti oli olemassa muutaman vuoden, mutta se menetettiin ja nyt pitää olla sitkeä ja sisukas ja jatkaa työtä, että saadaan se uudelleen pystyyn, Mankkinen sanoo.