Tilastokeskus: 71-vuotiaat äänestivät aktiivisimmin eurovaaleissa – rikkaat käyvät uurnilla vähävaraisia enemmän
Europarlamenttivaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat 71-vuotiaat, kertoo Tilastokeskus tiedotteessaan. Alle 94-vuotiaissa äänestäjistä äänestysaktiivisuus oli puolestaan matalin 20- ja 21-vuotiaiden ryhmässä.
Tiedot pohjautuvat sähköiseen äänioikeusrekisteriin, johon tehdään merkintä äänestäneistä. Mukana ovat ennakkoon äänestäneet koko maassa sekä kaikki äänestäneet sellaisissa kunnissa ja äänestysalueilla, joissa käytettiin vaalipäivänä sähköistä äänioikeusrekisteriä.
Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin niin ennakkoon koko maassa kuin kaikkien äänestäneiden osalta alueilla, joissa on sähköinen rekisteri. Vähiten äänestivät nuoret miehet. Miesten äänestysaktiivisuus ohitti naiset 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.
Äänestysaktiivisuus oli korkeampaa ylemmissä tuloluokissa. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää.
Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen avulla, jotka on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2022.
Niin ikään enemmän kouluttautuneet äänestivät aktiivisesti. Alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut äänestivät keskimääräistä useammin.
Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus jäi matalaksi.
Äänestysalueet ja kunnat, joissa sähköinen rekisteri oli käytössä, eivät jakaudu tasaisesti koko maan tasolla. Vaalipiireistä kattavin tieto saatiin Keski-Suomen vaalipiiristä ja heikoin Helsingin vaalipiiristä.
Sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla äänioikeutetut eivät juuri eroa keskeisten taustatekijöiden suhteen kaikista äänioikeutetuista. Suurin ero on siinä, että sähköisen rekisterin alueilla on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita hieman koko maata vähemmän.
Aineistosta ei voi poimia tarkkaa äänestysprosenttia, mutta sähköinen äänioikeusrekisteri on välttämätön vaalipäivän äänestysaktiivisuuden tarkastelussa.