70 vuotta | Mitä olet oppinut elämästä, Matti Vanhanen? 

70 vuotta

– Eihän tämä tavallaan mikään juhlanaihe ole, Matti Vanhanen (kesk.) nauraa puhelimeen.

Edessä on syntymäpäivähaastattelu, sillä Vanhanen täyttää 70 vuotta tiistaina 4. marraskuuta.

– Kyllähän se vain kertoo siitä tosiasiasta, että ikää kertyy, Vanhanen aloittaa.

– Merkkipäiviä on tullut kuitenkin tavaksi jollain tapaa aina viettää, joten vietetään nytkin, hän veistelee mattivanhasmaiseen tapaan.

Vanhanen myöntää, että pyöreiden täyttäminen on aina jonkinlainen etappi, johon elämänkulku kiteytyy. Takana on nyt tämän verran matkaa.

Kukapa ei Suomessa tietäisi Matti Vanhasta. Pääministerinä hän ehti toimia kaikkiaan seitsemän vuotta 2003–2010.

Se on Suomen historian kolmanneksi pisin pätkä pääministerinä. Edelle yltävät vain demareiden Kalevi Sorsa ja Paavo Lipponen.

Pääministeriyden lisäksi Vanhanen on toiminut kahteen otteeseen eduskunnan puhemiehenä (2019–2020 ja 2022–2023). Hän on myös entinen valtiovarainministeri, ex-puolustusministeri ja pitkäaikainen ex-kansanedustaja.

Harvinaisen valtioneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 2024.

Mitä 70 vuoden ikään yltänyt ja liki kaiken politiikassa kokenut konkari voisi sanoa oppineensa elämästä?

– Sen, että koko ajan pitää lukea, Vanhanen sanoo empimättä.

– Tämä maailma ei pysähdy koskaan mihinkään. Aina on tärkeää yrittää mennä eteenpäin. Siksi pitää lukea, oppia uusia asioita ja seurata, mitä maailman kehityksessä tapahtuu, hän perustelee.

Vanhanen aloitti poliittisen uransa 1980-luvulla Nuoren Keskustan Liiton eli nykyisen keskustanuorten puheenjohtajana.

Viime viikonloppuna eräänlainen ympyrä sulkeutui, kun hänet nimettiin keskustanuorten historian ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi.

Vanhanen sanoo nimityksen olleen miellyttävä. Hän kokee, että vuodet nuorisojärjestössä olivat erityisen merkityksellisiä paitsi poliittisen uran, myös koko elämän kannalta.

– Se pani ajattelemaan asioita itsenäisesti joukkosieluisuuden sijaan. Samalla se opetti perustelemaan näkemyksiä.

Entä miltä keskustan nuorisojärjestön tila näytti konkarin silmiin nyt? Vieläkö sieltä kasvaa uusia mattivanhasia, jotka tulevat vaikuttamaan Suomen politiikkaan tulevina vuosina?

Vanhasen mukaan syytä huoleen ei ole. 

– Yhteiskunta on muuttunut ja puolueiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärät laskeneet selvästi, mutta toiminnan ydin näyttää säilyneen hyvin samantyyppisenä kuin ennenkin.

– Tärkeintä on, että järjestö antaa nuorille mahdollisuuden kehittyä, keskustella ja hankkia verkostoja sekä mahdollisuuden vaikuttaa nuorten kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin tässä ja nyt.

Pääministerivuosiltaan Vanhanen haluaa nostaa esiin energiaratkaisut. Ne ovat hänen mukaansa osoittautuneet jälkikäteen yhdeksi merkittävimmistä päätöksistä kahdelta hallituskaudelta.

Suomi vähensi Vanhasen hallitusten aikana riippuvuuttaan venäläisestä energiasta vahvistamalla omavaraisuuttaan muun muassa uusiutuvan energian lisäämisellä.

Vanhasen mukaan muutoksen merkitys on konkretisoitunut sitä mukaa, kun hyökkäyssotaa käyvän Venäjän raju muutos on tullut vasten kasvoja.

– Suomi pääsi oikeastaan melko kivuttomasti eroon venäläisestä energiasta. Se ei olisi tapahtunut, jos emme olisi tietoisesti vahvistaneet energiaturvallisuuttamme systemaattisilla päätöksillä.

Entä missä Vanhasen hallitukset olisivat voineet tehdä enemmän?

Väestörakenteen ennakoinnissa, Vanhanen sanoo. Hänen mukaansa asiaan yritettiin jo silloin kiinnittää paljon huomiota. Oli selontekoja ja lausuntoja.

Siitä huolimatta yhteiskunta tuntuu yllättyneen, kuinka vinoutunut huoltosuhde on. Lapsia syntyy yhä vähemmän ja vähemmän. Nuoremmat ikäluokat ovat huomattavasti pienempiä kuin iäkkäiden ikäluokat.

– Se tuo yhteiskunnalle suuria vaikeuksia. Siinä meidän olisi pitänyt pystyä tehdä jotain vielä.

Mitä jotain?

– Ehkä maahanmuuttoa ja kotouttamista olisi pitänyt pystyä vahvistamaan lisää, Vanhanen miettii.

Raskaat tappion ja kivun hetket ovat myös tulleet Vanhaselle politiikassa tutuksi.

Kenellepä poliitikolle ei olisi, hän sanoo. Tappiot vain kuuluvat politiikkaan. Niiden jälkeen pitää Vanhasen mukaan aina vain jaksaa nousta ylös ja jatkaa eteenpäin.

Hänen mukaansa politiikassa kannattaa myös vaihtaa toisinaan suuntaa. Yhteen aiheeseen lukkiutumista tai leipääntymistä kannattaa välttää.

– Kansanedustajana on hyvä vaihtaa omaa valiokuntaa tai painopistealuetta aika ajoin. Se pitää mielen virkeänä ja tuo uusia ajatuksia.

Myös omia mielipiteitä ja näkemyksiä kannattaa Vanhasen mukaan tarkastella kriittisesti. Mielipidettä voi ja kannattaa vaihtaa, jos näkemys osoittautuu uusien tietojen valossa vääräksi.

Vanhanen sanoo todistaneensa liian usein myös sitä, että keinot nousevat poliitikoille pääasiaksi, vaikka huomion pitäisi olla itse sisällössä.

Esimerkiksi nykyhallitukselle leikkaukset ovat hänen mukaansa talouden sopeuttamisessa ainoa keino, josta se pitää tiukasti kiinni, vaikka sillä on monia haittavaikutuksia.

– Päähuomion pitäisi olla julkisen talouden tasapainottamisessa ja kasvun aikaansaamisessa. Niiden saavuttamiseen on olemassa monia muitakin keinoja kuin leikkaukset.

Juuri nyt maailma sinkoilee huolestuttavien kehityskulkujen aallokossa. On sotaa, ilmastonmuutosta, talouden uusjakoa, polarisaation voimistumista.

Vanhanen sanoo sen kaiken keskellä vain toivovansa, että järki voittaisi. 

Yksi ihminen tai pieni Suomen kaltainen kansakunta ei voi sitä kehitystä pysäyttää. Toivoa ei silti pidä menettää, eikä toimettomaksi heittäytyä.

Vanhasen mukaan lännen pitää jatkaa määrätietoisia toimia, joilla Venäjä saataisiin luopumaan tavoitteistaan Ukrainassa. 

Toimien pitää olla sellaisia, että ne aidosti tuntuvat venäläisten arjessa ja saavat Kremlin varpailleen.

– Tarkoitan nimenomaan taloudellista painostamista, Vanhanen alleviivaa.

Hänen mukaansa Yhdysvallat ja länsimaat laajemminkin ovat vasta nyt viimein havahtuneet tekemään sellaisia painostuskeinoja, jotka todella iskevät Venäjän rahantekovälineeseen eli öljy- ja kaasukauppaan.

– Jos ja kun tämä sota joskus päättyy, edessä on luultavasti jälkipyykki siitä, oltiinko taloustoimissa liian hitaita, hän pohtii.

Kaiken myllerryksessä Vanhanen haluaa kiinnittää huomiota siihen, että negatiivisten muutosten ohessa tapahtuu koko ajan kehitystä myös hyvään suuntaan. 

Siitä olkoon todisteena se, millaisen harppauksen maailma on ottanut pelkästään Vanhasen elämän aikana. Teknologiassa, lääketieteessä ja ilmastoasioissa on menty valtavasti eteenpäin.

– Voidaan puhua pelkästään siitä, että kaikilla on nykyään jääkaapit ja sisävessat. Muutokset ovat hämmästyttävän isoja.

1960-luvulla maailma kävi lähellä ydinsotaa. Kylmän sodan aikana uhkakuvat olivat todellisia koko ajan. Silti niistäkin mentiin ajan myötä yli.

– Tietysti pitää hyväksyä se, että joskus muutokset ovat kielteisiä ja pitkäaikaisia. Yllätyksiä tulee aina. Silloin pitäisi vaan löytää se tie eteenpäin, että pääsisimme taas osaksi sitä myönteistä kehitystä.

Matti Vanhanen järjestää 70-vuotispäivänsä kunniaksi tänään sunnuntaina 2.11. piirustusnäyttelyn Lepsämän kylätalolla Nurmijärvellä kello 14–17. Tilaisuudessa tarjotaan kakkukahvit. Varsinaisena syntymäpäivänään 4.11. hän kertoo olevansa konsertissa.