Hakkerointi ja tietomurrot tulivat vaalikampanjoihin jäädäkseen

Hakkerointi, kyberhyökkäykset ja tietomurrot ovat olleet Yhdysvaltojen presidentinvaalikamppailussa enemmän esillä kuin koskaan.

Asiantuntijat varoittavat, että useiden vaaleihin valmistautuvien Euroopan maidenkin on syytä varautua samaan – myös Suomen.

Hyökkäykset ovat kohdistuneet erityisesti demokraattiehdokas Hillary Clintoniin, ja monet niistä on jäljitetty Venäjälle.

Vaikka tietovuodoista ei ole löytynyt suuria uutispommeja eivätkä ne ole onnistuneet horjuttamaan Clintonin johtoasemaa, ne ovat kuitenkin vaikuttaneet äänestäjien suhtautumiseen Clintoniin ja koko demokraattiseen prosessiin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

– Vuodot ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa äänestäjät miettivät koko ajan, että valehteeko Clinton ja tapahtuuko kulissien takana jotain hämärää. Vaalikampanjoinnista piirtyy päällimmäisenä kuva, että yhdysvaltalainen demokratia ei voi hyvin, ja se voi hyvinkin olla ulkopuolisen vaikutusoperaation keskeisin päämäärä, Aaltola arvioi. 

Aaltolan mukaan Clintonin kampanjaan kohdistunut hakkeroinnin ja tietovuotojen määrä on poikkeuksellisen suuri, mutta ilmiönä ei uusi tai pelkästään Yhdysvaltoihin rajoittunut.

Useiden länsimaissa tapahtuneiden hyökkäysten takana epäillään olevan autoritaarisia hallintoja, joilla on syynsä horjuttaa ihmisten uskoa länsimaiseen demokratiaan.

– Maailmanpolitiikassa on aina ollut kyse siitä, mikä on paras poliittinen järjestelmä. Näin halutaan herättää epäilyksiä länsimaisen demokratian vakaudesta ja mielekkyydestä sekä vähentää sen vetovoimaa.

Yhdysvalloissa vuodot ovat uponneet hedelmälliseen maaperään, jossa on jo itänyt syvää skeptisyyttä vallanpitäjiä kohtaan. Samaa vanhan vallan vastaisuutta on virinnyt myös Euroopassa.

Aaltolan mukaan vuodot ovat tehokas vaikutusväline, koska ihmiset perinteisesti uskovat, että vuodettu tieto on salattu totuus – vaikka vuodotkin voivat olla täysin tekaistuja.

– Ihmiset edelleen ajattelevat, että niistä näkee autenttisesti, mitä poliitikot oikeasti ajattelevat ja puuhaavat.

Yhdysvaltojen viranomaiset ovat vakuuttaneet, että lukuisista tietomurroista huolimatta hakkerit eivät voi päästä käsiksi vaalipäivänä annettuihin ääniin ja vääristämään vaalitulosta.

Oleellisena esteenä on, että ääntenlaskujärjestelmiä on useita rinnakkaisia eivätkä elektroniset äänestyslaitteet ole yhteydessä internetiin.

– Amerikkalaisen äänestysjärjestelmän kauneus on siinä, että se on hajautettu 50 osavaltioon ja se on pahuksen kömpelö, sanoi liittovaltion poliisin FBI:n johtaja James Corney syyskuussa.

Keskiviikkona uutisoitiin epäilyistä, että Yhdysvallat oli kostoksi Venäjälle hakkeroinut ja vuotanut julkisuuteen presidentti Vladimir Putinin neuvonantajan Vladislav Surkovin väitetyt sähköpostit.

Niiden mukaan Venäjä aikoisi keikuttaa Ukrainan sisäpoliittista tilannetta muun muassa tukemalla kansallismielisiä ja separatistihenkisiä poliitikkoja.

Jos Yhdysvallat oli vuodon takana, Aaltola uskoo, että kyseessä on vasta alkusoitto sen vastatoimille.

– Yhdysvallathan on luvannut vastata Venäjälle samalla mitalla – mikä se mitta sitten on, jää nähtäväksi.