Vapauden juhlia

Miesystäväni venäläis-tsekkiläinen tuttavapariskunta oli käymässä Helsingissä joitain viikkoja sitten.

Vierailu osui samalle päivälle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia juhlistavan Pride-marssin kanssa, joten kolmikko kävi aistimassa tunnelmaa kulkueen lähtöpaikalla.

– Missä täällä ovat kaikki homot, ihmettelivät kaverit.

Tavanomaisen näköiset ihmiset eivät vastanneetkaan matkailijoiden odotuksia.

Venäjällä homoseksuaalit eivät saa tehdä itsestään numeroa.

Maassa on voimassa laki, joka kieltää homoseksuaalisuutta koskevan tiedon jakamisen lapsille.

Arvostelijoiden mukaan laki käytännössä estää kaikki julkiset homotapahtumat Venäjällä.

Halu työntää seksuaalivähemmistöt takaisin kaappiin ei ole tuntematonta Suomessakaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari linkitti vähän aikaa sitten twitteriinsä Pride-kulkuetta kritisoivan blogin.

– Kuten kuvista näkyy, kyseessä on pervojen K-18 -vappuparaati, Huhtasaaren siteeraamassa blogissa sanotaan.

Höysteeksi on poimittu kuvia Priden provosoivammasta puolesta: nahka-asuihin pukeutuneista puolialastomista ihmisistä, miehistä sateenkaaren värisissä hameissa sekä yläosattomista naisista.

Räväkimmät kuvat ovat ulkomailta.

Samana päivänä perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen oli Facebookissa huolissaan homojen ja heteroiden yhteisistä suihkutiloista.

– Olisiko kenties reilua, että se porukka, joka ei halua olla seksistisen homokyyläyksen uhri omassa pesutilassaan voisi mahdollisesti jatkossakin pestä itsensä kyyläysvapaasti, hän kirjoitti.

Olen kuulunut elämäni aikana muutamaan vähemmistöön.

Olen muun muassa ollut kepulainen lestadiolainen punavihreässä kuplassa sekä suomalainen maahanmuuttaja Ruotsissa ja Australiassa.

Tiedän, miltä vatsassa tuntuu, kun kahvipöydässä naureskellaan kaltaisilleni ja pohdin kuumeisesti rohkenisinko paljastaa kuka olen.

Pala takertuu kurkkuun. Lopulta päätyy ehkä sanomaan jonkun yleisen ennakkoluuloja tasoittavan kommentin.

Näin ei pitäisi olla. Kenenkään ei pitäisi joutua tuntemaan epävarmuutta tasa-arvoisuudestaan suhteessa muihin.

Kyse ei ole suvaitsevaisuudesta tai hyväntahtoisuudesta. Vähemmistöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia, oli kyse uskonnonvapaudesta tai oikeudesta seksuaaliseen identiteettiin.

Vähemmistöihin kuuluvia on helppo leimata. Totuus kuitenkaan harvoin vastaa kirkuvia otsikoita.

Muutaman kerran Prideen osallistuneena olen huomannut, että valtaosa tulee kulkueeseen markettivermeissä.

Miesystäväni tuttavapariskunta ei meinannut uskoa, että värikkäässä lapsiperheitä ja rauhanlippuja vilisevässä tapahtumassa oli todella kyse homomarssista.

Toisaalta karnevaalitunnelma tarjoaa myös mahdollisuuden pukeutua vaikka sitten siihen niukkaan nahka-asuun, siirtyä pelkäämisestä hullutteluun tai provosointiin.

Suviseuroissa ja pridessa taitaa olla jotain samaa. Parhaimmillaan molemmat tarjoavat ihmisille vapauden olla turvallisessa ympäristössä juuri sitä mitä ovat.