Suomen päätieverkko ei ole valmis – yritysten tarpeet ohjaavat rahankäyttöä

Kun moottoritieosuus Haminalta Vaalimaalle avataan liikenteelle ensi keväänä, vuosikymmenien suunnitelmat toteutuvat ja moottoritieyhteys Turusta Venäjän rajalle on valmis.

Suomen päätieverkko ei kuitenkaan tule valmiiksi vuonna 2018.

Aivan E18-tien veroisia jättiprojekteja ei ole suunnitteilla, mutta tieverkkoa uudistetaan pala palalta.

– Päätieverkkoa kehitetään jatkossakin. Siellä on joitakin pullonkaulakohtia, joihin tarvitaan eritasoliittymiä tai ohitusteitä. Saadaan vaikkapa raskas liikenne ohjattua pois kaupunkien keskustoista, kertoo Liikenneviraston suunnittelu ja hankkeet -toimialan ylijohtaja Rami Metsäpelto.

Harvaan asutussa Suomessa tieverkosta alle 900 kilometriä on moottoriteitä. Niiden rakentaminen on kallista, eikä uusia merkittäviä moottoritieosuuksia ole lähivuosina tiedossa.

– Sellaista isoa uutta ei ehkä ole tulossa, nämä ovat enemmän sitä että haetaan palvelutasoa tai ratkaistaan olemassa olevia ongelmia.

Pelkkä liikennemäärä ei aina kerro kuinka korkealla jokin tie on prioriteettilistalla. Suuria tieinvestointeja yhdistää usein se, että ne ovat keskeisiä elinkeinoelämän kuljetuksille.

– Liikenneverkkoa ei kehitetä pelkästään liikenteellisistä näkökulmista, vaan se on osa laajempaa yhteiskunnallista kehittymistä. Sillä on kiinteä linkki maankäytön kysymyksiin, Metsäpelto muistuttaa.

– Uusi asuinalue tai teollisuusalue tarvitsee toimiakseen sujuvat liikenneyhteydet. Jos avataan uusia tuotantolaitoksia, ne tarvitsevat tuekseen sen, että raaka-aineet kulkevat tuotantolaitokselle ja valmiit tuotteet laitokselta kuluttajille tai vientiin.

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas on johtanut suureen liikenneurakkaan alueella. Äänekosken rata- ja tieyhteyksiä parannetaan kaikkiaan 168 miljoonalla eurolla.

Äänekoskeen liittyy myös Nelostien parantaminen Jyväskylän pohjoispuolella. Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt hankkeen käynnistämistä ensi vuonna.

Myös Kuutostien parantaminen Taavetin ja Lappeenrannan välillä vastaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Tie on Etelä-Karjalan metsäteollisuudelle tärkeä reitti Suomenlahden satamiin.

Vaalimaan moottoritien valmistuttua kustannuksiltaan merkittävimmiksi tieprojekteiksi nousevat Lahden eteläinen kehätie ja nelostien parantaminen Oulu–Kemi-välillä.

Lahdessa kehätie siirtää valtatie 12:n kiertämään kaupungin keskusta nykyistä etelämpää.

Tampereen suunnalta tuleva valtatie 12 kulkee nykyään aivan keskustan ja matkakeskuksen eteläpuolelta, joten raskas liikenne sekoittuu taajamaliikenteeseen.

Noin 275 miljoonan euron projektin pitäisi valmistua vuonna 2021.

Oulun ja Kemin välillä herkästi ruuhkautuvaa nelostietä parannetaan 155 miljoonalla eurolla.

Oulun kohdalla moottoritielle rakennetaan kolmannet kaistat, osa Haukiputaan moottoriliikennetiestä rakennetaan moottoritieksi ja siitä pohjoiseen tehdään ohituskaistoja.

Liikennemäärät päätieverkolla jatkavat lähivuosina kasvuaan. Metsäpellon mukaan kehittämistarpeita olisi enemmän kuin mitä pystytään tekemään, mutta teitä parannetaan rahoituksen sallimissa rajoissa.

– Isoja rahojahan nämä ovat. Mutta täytyy muistaa, että nämä investoinnit tehdään hyvin pitkäksi aikaa. Näitä ei ihan yhdessä tai kahdessa vuodessa käytetä loppuun.