Brittiprofessori: Journalismi oppi hallitsemaan tietovuotoja
Panama-asiakirjavuoto ja sen uutisointi osoittavat, että ammattijournalismi on sopeutunut toimimaan tietovuotojen kanssa.
Näin arvioi Lontoon yliopiston professori, mediatutkija Andrew Chadwick. Hän on tutkinut vuotouutisointia vuoden 2010 Wikileaks-paljastuksista lähtien.
Chadwick vieraili Helsingissä viikonloppuna Median ja viestinnän tutkimuksen päivillä.
– Vuosi 2010 oli kaoottinen isojen tietovuotojen aika, jolloin journalistit yrittivät vimmatusti keksiä, miten kertoa uutisia valtavista aineistoista. Vaikeuksia aiheutti myös, että (Wikileaksin perustaja Julian) Assange oli ristiriitainen hahmo, eikä oikein tiedetty, onko hän aktivisti, journalisti vai lähde, Chadwick kertoo STT:lle.
Tilanne oli jo toinen, kun Edward Snowden vuoti Yhdysvaltain NSA-asiakirjoja julki kolmisen vuotta myöhemmin.
Vuodon keskeinen uutisoija Guardian oli ottanut opikseen. Uutisointiprosessia hallitsi ammattijournalismi ja se määritti, miten päätökset sisällöistä, ajoituksesta ja lähteen suojasta sekä julkituomisesta tehdään.
– Kävi selväksi, että Guardian ei halunnut enää kokea vastaavaa kuin Wikileaksissa.
Samaan aikaan lehdellä oli vahva verkkostrategia, ja se muun muassa ylläpiti vuotoa käsittelevää keskustelufoorumia.
Chadwickin mukaan oli opittu toinenkin asia: miten suuri voima verkkoyhteisöllä voi olla.
– Journalismin ja verkkoyhteisön välillä on keskinäinen riippuvuus. Kun ihmiset saadaan levittämään uutisia verkossa, niiden näkyvyys kasvaa merkittävästi. Journalismi on sopeutunut, mutta tarvitsee verkkoyhteisöä.
Kolmas opetus on, että toimittajat tekevät yhä laajempaa yhteistyötä. Panama-asiakirjoja setvimässä on ollut yli 370 toimittajaa yli 70 maasta.
Chadwick katsoo Panaman tapauksen vahvistavan, että Snowdenin kohdalla muotoutunut toimintamalli on vakiintunut.
– Nyt kyetään saattamaan poliittista ja taloudellista eliittiä vastuuseen globaalilla tasolla, kuten Britannian ja Islannin pääministerit yhtä aikaa. Tällaista nähdään lisää, ja se on hyvä.