Venäjän Ruotsin-suurlähettiläs: "Paskat välitämme lännen sanktioista"
Venäjä ei pelkää länsimaisten sanktioita, jotka seuraisivat Ukrainaan hyökkäyksestä, Venäjän suurlähettiläs Ruotsissa sanoo päivälehti Aftonbladetin haastattelussa.
– Pahoittelen kielenkäyttöäni, mutta paskat välitämme kaikista niiden sanktioista, Viktor Tatarintsev sanoi lehdelle lauantaina.
Tatarintsevin mukaan Venäjään on jo kohdistunut niin paljon sanktioita, että siitä on koitunut myönteisiä vaikutuksia maan taloudelle ja maataloudelle Venäjän oppiessa enemmän omavaraiseksi. Vaikka Tatarintsev ei pidä uusia sanktioita hyvänä asiana, ne eivät hänen mielestään ole niin paha asia kuin miltä länsimaat saavat ne kuulostamaan.
Tatarintsev syyttää länttä myös siitä, ettei se ymmärrä venäläistä mielenlaatua. Hän varoittaa, että mitä enemmän länsi painostaa Venäjää, sitä voimallisemmin maa tulee vastaamaan.
Suurlähettilään mukaan Venäjä kuitenkin pyrkii välttämään sotaa.
– Se on poliittisen johtomme hartain toive. Viimeinen asia, mitä venäläiset ihmiset haluavat on sota, hän sanoi.
Britannian puolustusministeri Ben Wallace sanoi Sunday Times -lehdelle, että Venäjän presidentti Vladimir Putin voisi ”milloin tahansa” lähettää joukkojaan Ukrainaan ja vihjaili, että nimeltä mainitsemattomat länsimaat kohtelevat Venäjää liian lepsusti.
Wallace vertasi lännen diplomaattisia ponnisteluja Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen torjumiseksi natsi-Saksaa kohtaan harjoitettuun myönnytyspolitiikkaan ennen toista maailmansotaa.
– Voi olla, että hän (Putin) vain sammuttaa panssarivaununsa, ja me kaikki menemme kotiin, mutta ilmassa on Münchenin tuulahdus joidenkin länsimaitten taholta, Wallace sanoi.
Vuoden 1938 Münchenin sopimuksen mukaisesti natsi-Saksalle luovutettiin osia Tshekkoslovakiasta epäonnistuneena yrityksenä estää suuria konflikteja Euroopassa.
Useampi länsimainen johtaja on yrittänyt suostutella Putinia pysäyttämään joukkonsa. Wallacea huolettaa, että sotilaallinen varustelu on jatkunut siitä huolimatta.