PTT: Hinnannousu tuskin kaventaa suomalaisten ruokavalioita, pienituloisilla on vaikeinta – Ruoka-avun tarpeeseen ei pystytä vastaamaan
Ruoan hinnannousu ei todennäköisesti tule kaventamaan suomalaisten ruokavalioita, arvioi Pellervon taloustutkimuksen (PTT) vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala. Kujalan mukaan kaupoissa on paljon erihintaisia ja myös terveellisiä tuotteita, joista ihmiset voivat valita omalle budjetilleen sopivia vaihtoehtoja.
– Ruokavalioiden kaventumisen sijaan hinnannousu aiheuttaa väistämättä sen, että monen pitää tehdä entistä tarkemmin valintoja ja sopeuttaa ostokäyttäytymistään.
Kujala neuvoo ostamaan lohen sijaan esimerkiksi suomalaista silakkaa, kokolihan sijaan jauhelihaa ja valitsemaan kasviksista sesonkituotteita.
Tällainen muutostarve koskee Kujalan mukaan etenkin pienituloisia, mutta mahdollisesti myös keskituloisia. Ruoan osuus kotitalouksien kaikista kulutusmenoista on yleensä suurin piirtein saman verran niin yksin asuvilla, yksinhuoltajilla, kahden huoltajan perheissä kuin eläkeläisilläkin.
Kujala muistuttaa, että hintojen nousua ei ole tapahtunut ainoastaan ruoan suhteen, joten myös monet keskituloiset todennäköisesti tarkastelevat tällä hetkellä hyvinkin laajasti omaa kulutustaan. Muun muassa asumisen kustannukset ovat nousseet.
ruokaostokset ovat harvoin ensimmäinen asia, josta tingitään. Ennen ruokaostoksia karsitaan kulutustavaroiden hankinnasta, kuten vaateostoksista, elektroniikasta tai kodin sisustustuotteista.
Kujala uskoo, että moni rajoittaa myös matkailua ja tällä hetkellä etenkin vapaa-ajalla tapahtuvaa autoilua.
– Samassa yhteydessä pitää korostaa, että maaseudullahan auto on monelle aivan välttämätön ja säilyy kyllä menolistalla – ihan jo sitä kaupassakäyntiä myöten.
Kujala arvelee, että kauppalistalta jäävät ensimmäisenä pois erikoisherkut. Hänen mielestään olisi hyvä asia, jos ostosten tarkempi valikointi kannustaisi ihmisiä tarvittaessa myös uudistamaan ruokavaliotaan ja käyttämään enemmän aikaa ruoanlaittoon. Valmisruoat kun ovat Suomessa suosittuja.
– Sesongin mukaisia tuotteita olisi kannattavaa suosia aina, sillä ne ovat Suomessa edullisia, vaikka hinnat ovat niissäkin nousseet. Tällä hetkellä saa tehtyä edullisesti ruokaa esimerkiksi varhaisperunoista, juureksista ja varhaiskaalista.
Kujala muistuttaa, että on paljon myös sellaisia tuotteita, joiden hinnat eivät ole juurikaan nousseet. Tällaisia ovat vielä esimerkiksi marjat. Kujala kannustaa hyödyntämään entistä enemmän metsien runsasta marja- ja sienisatoa.
K-ryhmän valikoimajohtaja Harri Hellman kertoo, että lähes kaikkia eri tuoteryhmiä myydään K-kaupoissa saman verran kuin ennenkin. Ainoastaan lohen, kirjolohen ja kahvin myyntimäärät ovat olleet viime vuoteen verrattuna miinuksella, sillä niiden hinnat ovat nousseet tänä vuonna erityisen voimakkaasti.
S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho arvioi, että kuluttajakäyttäytymisessä nähdään merkittäviä muutoksia mahdollisesti vasta pidemmällä aikavälillä.
Toukokuussa S-ryhmän omien, edullisten Kotimaista- ja Rainbow-merkkien myynti kasvoi 15 prosentilla verrattuna toukokuuhun 2021 tuoreen lihan ja valmisruokien osalta.
– Tässäkin on vaikea nimetä yhtä syytä näin lyhyellä aikavälillä, koska muutos voi selittyä myös huonon sään siirtämällä grillauskauden aloituksella tai sesonkivaihteluilla, Päällysaho sanoo.
Hävikkituotteiden eli niin sanottujen punalaputettujen tuotteiden myynnissä ei ole S-ryhmässä tapahtunut viime aikoina poikkeuksellista myynnin kasvua, kertoo Päällysaho.
– Saattaa olla mahdollista, että jo ennestään hyvin suositut punalaputetut tuotteet päätyvät koreihin nykytilanteessa vain entistä nopeammin, jolloin niitä ei ole samalla tavalla näkyvillä, Päällysaho pohtii.
K-kaupoissa päiväysalennettujen tuotteiden myynti on alkuvuodesta hieman lisääntynyt, mutta tätä selittää enimmäkseen haaste suhteuttaa eri tuotteiden kysyntäennusteet oikein, kun taustalla on poikkeuksellinen koronapandemian aika.
K-ryhmä odottaa päiväysalennettujen tuotteiden myynnin palautuvan tavanomaiselle tasolle kesän aikana.
Päiväysalennettujen tuotteiden myynnillä pyritään vähentämään ruokahävikkiä. Toinen K-kaupoissa käytetty toimintamalli on näiden ruokien lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen esimerkiksi paikalliselle seurakunnalle, jotta siellä saadaan jaettua ruokaa eteenpäin sitä tarvitseville.
Päivi Kujala PTT:stä kertoo, että ruoka-avun tarve on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina, eikä tarpeeseen pystytä tällä hetkellä vastaamaan riittävästi.
Samaan aikaan kun ruoka-avun tarve on lisääntynyt, hävikkiruoan tarjonta on vähentynyt.
– EU:n ruoka-apua uudistetaan parhaillaan, minkä ajan apu on katkolla. Se alkaa uudessa muodossa uudella ohjelmakaudella, toivottavasti viimeistään vuoden 2023 alussa. Ruokakauppojen punalaputustuotteille riittää ostajia kaupoissakin, eikä niistäkään välttämättä jää riittävästi jaettavaksi.
EU:n ruoka-avun jakajia ovat olleet seurakunnat ja erilaiset järjestöt.