Professori: Fortum olisi voinut ajautua konkurssiin ilman valtion kriisipakettia, saattaa tarvita jopa puolet hallituksen lupaamasta 10 miljardista
Energiayhtiö Fortum olisi voinut pahimmassa tapauksessa ajautua tekniseen konkurssiin ilman hallituksen lupaamaa kriisipakettia. Näin arvioi energia-alaan erikoistunut teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.
– Varmasti pelättiin, että yhtiön vastuut ja toisaalta omaisuus eivät enää ole tasapainossa eivätkä enää riitä, vaan olisi voinut olla sellainen teoreettinen mahdollisuus tekniselle konkurssille, Lund sanoo STT:lle.
Lundin mukaan se nopeus, millä valtio päätti kriisipaketista ja ilmoitti siitä sunnuntai-iltana, osoittaa, että tilanne oli hyvin vakava. Hän korostaa kuitenkin, että tämä on spekulaatiota ja että Suomen hallitus ja Fortum tietävät asian oikean laidan.
Tekninen konkurssi tarkoittaa Lundin mukaan tässä sitä, että Fortum ei saa käyttöpääomaa, vaikka sen sähköliiketoiminta on hyvinkin kannattavaa.
Hallitus kertoi sunnuntaina esittävänsä eduskunnalle enintään kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energia-alalle. Kriisipaketilla se varautuu varmistamaan energiayhtiöiden toimintakyvyn poikkeustilanteen yli ja turvaamaan sähkömarkkinoiden toiminnan.
Ruotsi ilmoitti jo lauantaina isosta 25 miljardin euron kriisipaketista energiayhtiöille. Se on Lundin mukaan suunnattu kaikille pohjoismaisille ja baltialaisille yrityksille, jotka ovat johdannaismarkkinassa mukana kahden ensimmäisen viikon aikana,
Lundin mukaan Ruotsin tieto piti saada julkisuuteen ennen kuin pörssi avasi maanantaina. Suomen vastaava päätös on Lundin mukaan todennäköisesti tehty koordinoidusti Ruotsin kanssa.
– Ruotsissa ajateltiin, että uhkana olisi ollut, että jo alkuviikosta olisi voinut mennä joitain yrityksiä nurin.
Hallituksen päätökseen laina- ja takausohjelmasta energiayhtiöille vaikutti tämänhetkinen tilanne, jossa energiayhtiöiltä laajemminkin Euroopassa puuttuu käteinen pääoma, millä liiketoimintaa pyöritetään. Sekä sähkön ja kaasun markkinahinnat että tulevaisuuden odotuksia heijastavat johdannaismarkkinahinnat ovat kohonneet merkittävästi.
Sähköpörssi asettaa niin sanottuja vakuusvaatimuksia, joita johdannaiskauppaa käyvien yritysten on vaikeaa maksaa.
– Kyse on vakuudesta, että yritys pystyy kaikissa tilanteissa toimittamaan sähkön siihen hintaan, mitä yritys on aiemmin luvannut, Lund sanoo.
Jos yritys on esimerkiksi tarjonnut sähköä noin 40 euron megawattitunnin hintaan, nyt sähkönhinta on kahdeksankertainen.
– Se merkitsee, että jokaista megawattituntia kohden, mitä se on johdannaismarkkinoille siirtänyt, yrityksen pitää antaa vakuusrahastoon vakuus, joka vastaa 320 euroa megawattitunnilta.
näyttää siltä, että pankit pitävät riskiä Fortumin kohdalla niin suurena, että eivät lainoita Fortumin vakuuksia ja yrityksen toiminta on vaakalaudalla, Lund selventää.
Lund pitää todennäköisenä, että Fortum hakee lainaa.
– Lainalla on aika kovat korot, mutta Fortumin tilanne on kyllä synkkä.
Lainan korko on kuuden kuukauden euribor, jonka lisäksi tulee kymmenen prosentin marginaali ensimmäisen puolen vuoden aikana ja 12 prosentin marginaali lainan juoksuajan loppuun asti. Yhtiö ei myöskään saa myöntää muun muassa bonuksia johdolle.