Sinä itsekäs, pinnallinen hedonistinainen
Nuori nainen on syyllinen. Tavalla tai toisella kaikkeen.
Nuori nainen on syyllinen heikkenevään huoltosuhteeseen, sillä nuori nainen ei perheellisty.
Jos nuori nainen menee perheellistymään, on hän syyllinen työllisyysasteen heikentämiseen, naisten epätasa-arvoiseen asemaan työelämässä ja vieläpä erityisesti naisia vaivaavaan eläkeläisköyhyyteenkin, ainakin jos hän hoitaa lapsia kotona useamman vuoden.
Ovatpa nuoret naiset syyllisiä myös peräkylien nuorten miesten pahoinvointiin ja turhautumiseen, kun kehtaavat muuttaa suurempiin kaupunkeihin korkeakoulutuksen perässä.
Nuorena naisena tämä jatkuva syyllistäminen ja yhteiskunnan ristipaine tuntuu vähintäänkin ahdistavalta, pahimmillaan esineellistävältä.
Tuntuu, että oma elämäni ja kehoni on jatkuvasti poliittisen keskustelun keskiössä, jonkinlainen ongelma.
Väestöliiton Perhebarometri-tutkimusten perusteella ylivoimainen enemmistö nuorista naisista näkee tulevaisuudessaan perhe-elämän ja lapsia.
Perheen perustaminen lykkääntyy kuitenkin yhä useammalla yhä pidemmälle. Ja mitä pidemmälle asia venyy, sitä useammin päätetään tai ajaudutaan, elämään ilman omia lapsia.
Osalla vastaan tulee biologia, osa taas vuosia asiaa pohdittuaan toteaa ettei haluakaan omia lapsia.
Tuntuu, että yhä useampi nuori nainen suhtautuu perheellistymiseen välinpitämättömästi.
Innottomuus hankkia lapsia ei tarkoita sitä, että ihminen vihaisi lapsia tai olisi hedonistinen, halukas käyttämään rahansa ja vapaa-aikansa lasten sijaan maailmanympärysmatkoihin ja urheiluautoihin.
Joskus nainen ei koskaan perheellisty ja on aivan tyytyväinen valintaansa.
Toivoisin, että omasta tahdostaan lapsettomia ihmisiä ei yritettäisi asettaa yhteen muottiin.
Heidän ei tarvitse olla ruskettuneita, urheilullisia uraohjuksia. Heidän elämänsä voi olla täynnä merkityksellisyyttä ja rakkautta ilman traditionaalista perhettä.
Heidän elämänsä voi olla surkeaa ja yksinäistä, eikä lapset siltikään olisi heidän elämänsä eheyttävä ja autuaaksi tekevä ratkaisu.
He voivat olla tärkeitä aikuisia lapselle, vaikkei lapsi olisikaan heidän omansa.
Itsensä tunteminen ei ole itsekkyyttä.
Keskustalainen tavoite jokaisen ihmisen lapsilukutoiveen toteutumisesta tulisi nähdä sen koko kirjossa: toive lapsettomuudesta on aivan yhtä hyväksyttävää kuin toive kahdesta lapsesta, Volvosta ja kultaisestanoutajasta.
Tärkeintä on, että yhä useampi nainen saisi elää omien toiveidensa näköistä elämää ilman jatkuvaa moralisointia, ohjeistamista ja syyllistämistä.