Puhutaan asiasta sen oikealla nimellä
Eräiden politiikan kellokkaiden silmienväänteleminen on rasismia.
Asiasta pitää puhua sen oikealla nimellä. Sama meno jatkuu aina vaan, jos jokainen käy selittämään tehtyä parhain päin tai asian vierestä.
On syytä nostaa hattua niille hallituspuolueiden vaikuttajille, jotka uskalsivat sanoa r-sanan ääneen ja tuomitsivat hallituskumppaniensa irvistelyt yksiselitteisesti.
Sen sijaan on surullista katsoa, kun pääministeri pyytelee anteeksi hallituskumppaninsa puolesta. Johtajuutta olisi panna kumppani katumaan tekoaan ja osoittamaan parannusta, eikä selitellä toisen tekemisiä.
Maakuva koki ison kolauksen ja siitä puhutaan. Mutta samalla täytyy miettiä heitä, joihin vallanpitäjien naamojenvällistely kohdistuu. Ei kyse ole vain silmienvääntelystä itsessään, vaan asenteesta. Nauran sinulle, koska olet erilainen kuin itse olen.
En usko, että silmienvääntelijätkään tai kukaan muukaan haluaisi tulla häväistyksi. Kunniantunto on jokaisella. Tämä unohtuu liian helposti.
Onko kanttia pyytää anteeksi ihmisiltä itseltään?
Hallituksen työntekoaika näyttää menevän milloin minkäkin sekoilun setvimiseen. Vällistellään naamoja ja lällätellään vielä lisää, vaikka pitäisi hoitaa maan asiat kuntoon. Suomi ei nouse rasismilla ja tupeksimisella.
Suomen parhaat päivät voivat olla vasta edessäpäin. Mutta se vaatii johtajuutta ja kovaa työntekoa.
Johtajuutta on myös se, että seistään heidän puolella joiden ihmisyyttä pannaan halvalla.