Poliitikko – keski-ikäinen mies tummassa puvussa?
Ihmisillä on mielikuva poliitikosta. Lisäksi on mielikuva keskustalaisesta, kokoomuslaisesta, vihreästä ja niin edelleen.
Olen omalla kohdallani törmännyt näihin ennakkoluuloihin usein, ja saanut selittää miksi olen keskustalainen.
Havahduin asiaan taas, kun olin matkalla Keskustanuorten puheenjohtajaehdokkaiden paneeliin.
VR oli kotoisasti myöhässä ja nappasin kiireessä loppumatkalle taksin. Kun kerroin kuskille mihin olen menossa, sain vastaukseksi kommentin: ”Ai oletko sinä joku poliitikko? Et kyllä yhtään näytä siltä.”
Tämä on hyvin tavallista. Ihmetystä aiheuttaa paitsi ulkonäköni ja ikäni, myös siviiliammattini, asuinpaikkani ja työhistoriani. Sekä puolueessa, että sen ulkopuolella.
Miten taiteilija voi olla keskustalainen? Miten hoitoapulaisesta voi tulla kansanedustajan avustaja? Miten kaupunkilainen voi olla keskustalainen? Miten keskustalainen voi puhua kulttuuripolitiikasta?
Oma lukunsa ovat politiikassa toimivan naisen kuulemat kommentit. Onko sinut valittu työhösi ulkonäön perusteella? Sinä et näytä yhtään poliitikolta. Sinä et näytä yhtään keskustaiselta. Sinä pukeudut väärin.
On surullista, että edelleen vuonna 2017 tämä on arkipäivää.
Oletetaan, että mikäli nainen on panostanut ulkonäköönsä, päässä ei liiku muuta kuin silmät. Oletetaan, että ammatti, koulutus tai ulkonäkö tekevät ihmisestä automaattisesti tietynlaisia.
Jollet vastaa stereotypiaa, sinut yritetään silti lokeroida, vaikka väkisin. Sinua ei kohdata ihmisenä.
Ennen työtäni eduskunnassa opiskelin päätoimisesti musiikkia, ja rahoitin opintojani työskentelemällä vanhainkodissa hoitoapulaisena.
Opin tuona aikana paljon asioita vanhustyöstä, terveyspalveluista ja hoitoalasta.
Tärkeimmän asian minulle opettivat kuitenkin hoitamani vanhukset: ihminen pitää kohdata ihmisenä. Ihminen on enemmän kuin hänen ikänsä, sairautensa, siviilisäätynsä, uskontonsa, ammattinsa tai ulkonäkönsä.
Kun antaa mahdollisuuden, voi kaikkien näiden ulkoisten määritelmien ja lokeroiden takaa löytää sen aidoimman asian: ihmisen, joka ajattelee ja tuntee. Samalla tavalla tai eri tavalla kuin itse.
Olen törmännyt elämässäni moniin ennakkoluuloihin. Eniten ulkonäköni, puoluekirjani ja opiskelualani vuoksi.
Haluan kääntää kokemukseni voimavaraksi paitsi itselleni, myös keskustalaiselle kansanliikkeelle.
Haluan olla mukana murtamassa ajatusta poliitikon lokerosta, johon mahtuu vain keski-ikäisiä miehiä tummassa puvussa.
Haluan näyttää, että tällainen kaupunkilainen kulttuuri-alan opiskelija korkokenkineen voi olla poliitikko ja vielä kepulainen.
Sillä politiikassa ratkaisevat ihan muut asiat. Ajattelu, arvot ja halu muuttaa maailmaa.
Kirjoittaja on Vesaisten keskusliiton hallituksen jäsen