Opit ja yhteishenki talteen presidentinvaaleista
Presidentinvaalit ovat osaltamme käyty. Oman arvioni mukaan kampanja oli hyvä ja tärkeä koko keskustaliikkeelle. Liityin itse puolueeseen vuoden 2015 vaalien alla, ja mielestäni niin sanottu vaalipöhinä ja yhteishenki olivat parasta, mitä omana aikanani puolueessa on nähty.
Vaalien jälkeen pohdintoja on käyty monissa yhteyksissä, niin myös omassa päässäni aktiivisesti. Mieleen on noussut erityisesti kolme asiaa: Mitkä asiat yhdistivät ihmisiä tekemään töitä Olli Rehnin eteen? Miten toimintamme ja markkinointimme pysyy kiinni muuttavassa toimintaympäristössä? Ja miten palautamme keskustaan voittamisen kulttuurin ja asenteen?
Olli onnistui mielestäni hyvin tuomaan esille monta meitä yhdistävää tekijää. Arvojen ja ihmisyyskuvan, jossa Ollinkin sanoin yhdistyvät kristillinen ja humanistinen arvoperusta, esille tuominen onnistui mielestäni hyvin. Samoin onnistui ”harmauden” kääntäminen vahvuudeksi.
Keskustaa puolueenakin kuivaillaan usein samantyylisillä sanoilla, jotka mielestäni viittaavat nimenomaan asiakeskeisyyteen ja vakauteen – kaikkeen muuhun kuin populistiseen identiteettipolitiikkaan. Keskustankin on taas aika olla ylpeästi sitä mitä olemme.
Olli profiloitui luonnollisesti myös talouspolitiikan asiantuntijaksi. Itse uskon, että nimenomaan talouspolitiikassa on isossa kuvassa paljon meitä yhdistäviä tekijöitä.
Ei niin, että vaaleja voitettaisiin vain talouspuheella, mutta taustalla aidosti vastuullinen talouspolitikka, joka huomioi yhteiskunnan kokonaisvaltaisuuden ja tuo näkyväksi arvoja päätösten kautta, yhdistää mielestäni meitä keskustalaisia.
Mielestäni Juha Kuisman raportinkin esiin tuomaan identiteetin puutteeseen tulee löytää ratkaisu nimenomaan isoista linjoista, jotka meitä yhdistävät.
Kun itse tiedämme turuilla ja toreilla, mitä edustamme, uskallamme seisoa itsevarmoina ja puolustaa ääneen itseämme, kun vuoroin kummaltakin laidalta meitä syytetään milloin mistäkin – useimmiten kaikesta.
On myös tunnustettava ja tunnistettava, että maailma ja vaalit ovat muuttuneet. Sosiaalisen median, henkilöbrändien, vaikuttajien ja julkisuuden henkilöiden tuki, milleniaalien ja sitä nuorempien sukupolvien osallistuminen perinteisiin toritapahtumiin ja äänestäjämassojen painottuminen kaupunkeihin haastavat järjestöämme tulevissa vaaleissa, eikä
Näissä asioissa ei löydy oikoteitä onneen, vaan uusia toimintatapoja tulee meidän jokaisen rakentaa rohkeasti omissa yhdistyksissämme. Meistä varmasti moni ei pidä erilaisten (lifestyle)vaikuttajien roolin kasvamisesta vaaleissa, mutta mielestäni on viisautta tunnustaa myös ne tosiasialliset muutokset toimintaympäristössä, joista emme pidä.
Viimeisenä asiana nostan esille voittamisen kulttuurin ja asenteen. On ymmärrettävää, että monen vaalitappion ja toistuvien heikkojen gallupien jälkeen itseluottamuksemme ei ole katossa, mutta uskon, että voittoon on ensin itse uskottava ja vasta sen jälkeen se voi konkretisoitua tekemisen kautta tulokseksi.
Jos emme itse usko voittoon, emme anna kaikkeamme, ja se heijastuu tekemiseen. Uskon, että voittamisen asenne on mahdollista ajaa taas sisään keskustaan Ollin kampanjan eväillä.
Itseluottamuksesta ja itsetuntemuksesta, yhteishengestä, tekemisen meiningistä ja niin vahvasta visiosta kokonaisvaltaisen Suomen ja maailman parhaaksi, että into ja tahto osallistua leviää ihmisten välillä.
Muutosten teko näin suuressa ja moninaisessa organisaatiossa kuin Suomen Keskusta ei ole helppoa, eikä se tapahdu muutamissa kuukausissa. Mutta uskon täysin, että meillä on kaikki mahdollisuuden mennä kohti tulevia vaalivoittoja.
Kiitos Olli Rehnille – teit valtavan tärkeän työn Suomen ja Suomen Keskustan eteen. Ja tsemppiä työhön, niin puoluejohdolle kuin itse kullekin meistä. Edessämme on auringonnousu – ei -lasku.