Nettiäänestämisestä ratkaisu aluevaalien äänestysaktiivisuuteen?

Puheenvuoro

Reilun kuukauden kuluttua käytävien aluevaalien äänestysprosentti uhkaa jäädä erityisen alhaiseksi.

Esimerkiksi kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) on enteillyt vaalien äänestysprosentin jäävän jopa alle 40 prosenttiin. 

Matala äänestysaktiivisuus heijastuu erityisesti opiskelijoihin ja nuoriin, jotka äänestävät yleisissä vaaleissa jo lähtökohtaisesti muita ikäryhmiä heikommin. Olisikin tärkeää löytää ratkaisuja äänestysaktiivisuuden kasvattamiseen. 

Yksi keino nostaa opiskelijoiden ja nuorten äänestysaktiivisuutta olisi mahdollistaa nettiäänestäminen perinteisen äänestyksen rinnalla tulevissa aluevaaleissa. 

Äänestäminen on lähtökohtaisesti sitä todennäköisempää, mitä helpommaksi äänestäminen tehdään.

Nettiäänestyksen suoraa vaikutusta äänestysaktiivisuuteen on kuitenkin tutkimusten perusteella vaikea arvioida. On kuitenkin todennäköistä, että nettiäänestys palvelisi erityisesti diginatiivia nuorta sukupolvea. 

Suomessa on helppoa jättää äänestämättä, sillä äänestäminen vaatii äänestyspaikalle menemistä.

Nettiäänestys madaltaisikin kynnystä käyttää ääntä, kun äänestysmahdollisuus kulkisi lähes jokaisella taskussa. Samalla se parantaisi entisestään poikkeuksellisissa oloissa käytävien vaalien terveysturvallisuutta. 

Matala äänestysaktiivisuus nakertaa uskoa suomalaiseen demokratiaan. 

Nettiäänestämisen käyttöönottamista yleisissä vaaleissa on selvitetty viimeksi Sipilän hallituskaudella. Tällöin nähtiin, että nettiäänestyksen riskit ovat suuremmat kuin siitä saatavat hyödyt.

Yhteiskunta on ehtinyt muuttua vajaassa viidessä vuodessa merkittävästi – esimerkiksi koronapandemiasta ei ollut silloin tietoakaan.  

Vaalit ovat suomalaisen demokratian kulmakivi. Siksi onkin erityisen tärkeää, että ihmisten luottamus vaalisalaisuuteen sekä vaalien tulokseen säilyy.

On kuitenkin syytä muistaa, että vaalien matala äänestysaktiivisuus samalla nakertaa uskoa suomalaiseen demokratiaan. 

Onkin syytä pysähtyä pohtimaan toteutuuko suomalainen demokratia sekä esimerkiksi nuorten ja opiskelijoiden tahto aluevaaleissa, mikäli äänestysprosentti jää erityisen alhaiseksi.

Ajatuksia sekä keinoja äänestysaktiivisuuden nostamiseksi tarvittaneen jatkossakin. 

Arttu Laaksonen Kirjoittaja on keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja 2022.