Metsäpolitiikka on koetinkivi EU:n hyväksyttävyydelle
Viime aikoina niin Suomessa kuin maailmalla poliittiset ääripäät ovat vahvistuneet.
Vihapuheen aiheuttama mielipiteiden ja poliittisten liikkeiden polarisaatio on ajanut ihmisiä keskeltä äärilaitoihin.
Yhteiskunnan vakaus murtuu kuitenkin, jos suurin enemmistö irtoaa keskeltä äärilaidoille ja kääntyy toinen toistaan vastaan. Mitä vähemmän ihmisiä on keskellä, sitä räjähdysherkempi tilanne on.
Tämän vuoksi poliittisen keskustan, maltillisuuden vahvistaminen on yhteiskuntarauhan ja demokratian kannalta tulevaisuudessakin aivan keskeistä. Keskusta puolueena on perinteisesti edustanut juuri tätä.
Suomessa on pitkä parlamentarismin perinne ja vahvat demokraattiset instituutiot.
Voimmeko enää luottaa niiden jatkuvuuteen? Meillä on perinne erilaisista hallituskoalitioista. Yhteistyöhön on kyetty yli puoluerajojen. Viime vuosina erityisesti keskusta on osoittanut tässä voimansa.
Meitä kritisoitiin viime hallituskaudella, että olemme liian oikeistolaisessa seurassa. Nyt puolestaan huudellaan, että kumppanit ovat liian vasemmalla. Yhtä kaikki näemme arvomme rakentavana voimana suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos poliittinen keskusta häviää, suuri pala suomalaista vakautta ja konsensusta murtuu.
Puolueiden välistä yhteistyötä tarvitaan myös meille tärkeiden asioiden edistämiseen Euroopassa.
Se on samalla työtä demokratian, vakauden ja kansanvaltaisuuden toteutumisen puolesta. Olen itse toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä ja uskon syvästi eurooppalaiseen yhteistyöhön. Meidän on pidettävä huolta siitä, että myös kansalaiset uskovat.
Vakavimpana uhkana EU:n hyväksyttävyydelle Suomessa pidän viimeaikaista kehitystä, jossa komissio haluaa ottaa yhä vahvempaa roolia metsäpolitiikassa.
Suomi on koko EU-jäsenyytensä ajan, hallituspohjasta riippumatta pitänyt kiinni siitä, että metsäpolitiikan toimivalta kuuluu jäsenmaille.
Meille metsät ovat tärkeämpiä kuin kenties millekään muulle EU-maalle.
Tiedän tämän hyvin itse tehdaskaupungissa kasvaneena. Synnyinkaupungissani Varkaudessa koulut ja kodit, urheiluseurat ja yhteisöt ovat muodostuneet metsästä saatavan vaurauden ja työn ympärille.
Euroopan ilmastotyötä ei voi rakentaa sen varaan, että Suomen hyvin hoidetuilla metsillä katettaisiin muiden maiden päästöjä.
Metsiin liittyen meillä Suomessa voi olla monia eri näkemyksiävaikka siitä, miten metsiä pitäisi suojella tai hoitaa. En kuitenkaan usko, että suomalaiset laajasti voivat hyväksyä sitä, että päätösvalta metsistämme siirtyisi kotimaasta unionille.
Euroopan ilmastotyötä ei voi rakentaa sen varaan, että Suomen hyvin hoidetuilla metsillä katettaisiin muiden maiden päästöjä.
Suomessa metsiä hoidetaan kestävästi. Kestävyyden periaate tarkoittaa sitä, että turvataan tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on.
Metsävarojen riittävyyden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä.
Kestävä metsätalous ei kuitenkaan voi rakentua pelkän ekologisuuden pohjalle.
Siltä se kuitenkin vaikuttaa, kun kuuntelee joidenkin poliitikkojen puheenvuoroja. Ekologisuuden lisäksi yhtä tärkeää on huomioida taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.
On todella tärkeää, että tässä asiassa myös Suomen puolueet voisivat puhaltaa yhteen hiileen.
Uskon vahvasti, että pitämällä puolemme metsiä koskevassa päätöksenteossa pidämme huolta myös siitä, että suomalaisten usko ja tuki eurooppalaiseen yhteistyöhön säilyy.
Pienelle kansalle yhteisesti tärkeissä asioissa meidän on pystyttävä esiintymään yhtenäisesti kansainvälisillä kentillä.
Alustavasti uusi nieluja koskeva Lulucf-asetus vaikuttaa Suomelle kohtuulliselta.
Huomenna julkistetaan puolestaan EU:n metsästrategia ja siitä alkaa kova vaikuttamistyö, jotta kannat saadaan meille mahdollisimman.
