Krääsätalous on riski terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle ja taloudelle
Kuvitellaan hetki.
Vähävarainen perhe, jonka arkea rytmittää pikkulapsen tarpeet ja eurojen venyttäminen, tarvitsee uuden torkkupeiton. Netistä löytyy Temun mainos, jossa muutaman euron peitto luvataan kotiovelle ilman toimituskuluja.
Tilauksen houkuttelevuus on ilmeinen, mutta näkymätön riski vielä ilmeisempi. Tullin mukaan yli 80 prosenttia tällaisista tuotteista sisältää terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Halpa hinta voi muuttua kovaksi laskuksi.
Samaan aikaan Heinolassa kivijalkakauppaa pitävä kenkäkauppias paketoi tilausta asiakkaalle toiveikkain mielin. Ilo on kuitenkin häilyvää, sillä lähetyskulut syövät katetta. Samaan aikaan Temun ja muiden alustojen krääsäralli kiitää Suomeen ilman minkäänlaisia toimituskuluja kuluttajalle.
Kilpailuasema ei ole vain epäreilu, se on kestämätön.
Marraskuussa eduskunta kävi lähetekeskustelun Krääsätalous kuriin -kansalaisaloitteesta, joka saa alkuvuonna käsittelynsä valiokunnissa. Aloitteella on jo nyt poikkeuksellisen laaja tuki puoluerajojen yli. Eikä ihme. On vaikea nähdä oikeutusta räikeän epäreilulle krääsäkaupalle.
Krääsäkauppa ei ole harmiton trendi. Se on kasvava riski terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle ja taloudelle. Se vääristää kilpailua tavalla, jota suomalaiset yritykset eivät voi estää.
Tulli arvioi, että Suomeen toimitettiin viime vuonna 50 miljoonaa pakettia, lähes 137 000 pakettia joka päivä. Kun yhden paketin keskihinta on vähän yli viisi euroa, voi puhua todellisesta krääsämassasta, joka virtaa koteihimme ilman todellista valvontaa.
Ihmiset ansaitsevat parempaa. Tuoteturvallisuuden näkökulmasta olemme palanneet keskiajalle. Suomalaiset yritykset maksavat jopa 35 prosenttia enemmän EU-standardien mukaisesta tuotteista. Omavalvonta, auditoinnit ja laatuvaatimukset maksavat.
Nämä standardit ovat välttämättömiä ja suojaavat kuluttajia esimerkiksi ihottumilta, palovammoilta ja tahattomalta lapsettomuudelta. Tuotetestaus on suurin tekijä, joka erottaa Suomessa vähittäistavarakaupoista ostettavan krääsän ja netin halpatavaran toisistaan.
Myös luonto ansaitsee parempaa.
Toinen vääristymä liittyy kierrätykseen. Tuottajavastuun ansiosta Suomessa kaupoilla ja yrityksillä on velvollisuus ja kustannus huolehtia siitä, että akut, paristot, sähkö- ja elektroniikkatuotteet sekä pakkaukset kierrätetään asianmukaisesti.
EU:n ulkopuoliset toimijat taas kiertävät tämän kustannuksen täysin. Pahimmillaan krääsä sisältää aineita, jotka estävät kierrätyksen kokonaan. Kiertotalous ei kestä tällaista.
Ja sitten on kuluttajansuoja. EU:n kuluttajaviranomaisten verkosto epäilee Temun rikkovan kuluttajien laillisia oikeuksia järjestelmällisesti: painostusta ostamiseen, tekaistuja alennuksia, pelillistämistä, harhaanjohtavaa tietoa, kätkettyjä yhteystietoja ja väärennettyjä arvosteluja.
Kilpailun vääristyminen näkyy suoraan yhteiskunnan taskussa. Suomeen alle 150 euron EU:n ulkopuolisista verkkokauppaostoksista kertyi viime vuonna vain 29.4 miljoonaa euroa verotuloja. Jos ne olisivat olleet kotimaisia ostoksia, verokertymä olisi ollut 324 miljoonaa euroa.
Erotus on 11-kertainen. Se on rahaa, joka olisi voinut rahoittaa suomalaisia työpaikkoja, yrityksiä, palveluita, kouluja ja terveydenhuoltoa.
On päivänselvää, että etäkaupan 150 euron tullittomuus on tullut tiensä päähän. EU:n tulliuudistus on vireillä, mutta sitä on syytä kiirehtiä. Ei voi olla niin, että tänne saa lähettää miljoonittain pieniä paketteja ilman tullimaksuja ja ilman velvollisuutta noudattaa samoja sääntöjä kuin sisämarkkinoilla vaaditaan noudatettavaksi.
Jos EU etenee hitaasti, Suomen on kiirehdittävä. On välttämätöntä, että etäkaupan tullittomuudesta luovutaan. Käsittelymaksut tulisi ottaa käyttöön pienillekin EU:n ulkopuolelta tuleville lähetyksille.
Tuoteturvallisuusvastuu tulee siirtää suoraan alustoille. Lisäksi tarvitsemme krääsäkaupan rinnalle kotimaisia ja eurooppalaisia vaihtoehtoja, jotka noudattavat yhteisiä sääntöjä.
Reilut markkinat eivät synny itsestään. Hallitukselta toivon rohkeutta puuttua ilmiöön mieluummin heti kun liian myöhään.